HSL Nyt!

Kun joku asia ei toimi, sitä kannattaa muuttaa eikä hakata päätä seinään. Vihdin joukkoliikenteen parantamisessa ei riitä enää pieniä ongelmakohtia parsiva inkrementaalinen kehitys, vaan nyt tarvitaan tulevaisuuden tarpeet huomioiva kestävä ratkaisu, joka lisää samalla kunnan vetovoimaa. Toimiva joukkoliikenne ei ole menoerä, vaan investointi.

Vihdissä on kipuiltu joukkoliikenteen ja sen järjestämisen kanssa jo vuosia. Paljon työtä ja rahaa on käytetty, ja onhan sillä saatu annettujen raamien rajoissa aikaan jonkinlaisia ratkaisujakin. Nummelasta pääsee liikkumaan Helsingin suuntaan kohtuullisen kätevästi, mutta muu Vihti ei ole aivan yhtä onnellisessa asemassa.

Talous

Vuonna 2018 valmistuneen selvityksen mukaan HSL-ratkaisun kustannus olisi ollut noin 2,5Me, ja Karkkilan yhteydet mukaan lukien 2,6Me. Vertailun vuoksi joukkoliikenteen itse järjestämään päätynyt Nurmijärvi käytti 2019 avoimeen joukkoliikenteeseen 3,62 miljoonaa euroa.

HSL-selvityksen laskelma ei kuitenkaan huomioi kuin suorat kustannusvaikutukset. Esimerkiksi vaikutukset verokertymään jäävät huomiotta. Markku Suistola on tässä kirjoituksessa ansiokkaasti käsitellyt mm. verotuottonäkökulmaa.

Koska talous ja tietoon perustuva päätöksenteko on minulle tärkeää, haluaisin oikeastaan nähdä paperin, jossa näkyvät myös kaikki muutkin talousvaikusarviot. Joukkoliikenne on paljon muutakin kuin menoerä, se on kuntalaisten kannalta olennainen palvelu, joka tuottaa paitsi hyvinvointia, myös taloudellisia hyötyjä sekä suoraan kunnalle että kunnan elinkeinoelämälle. Toisaalta vuosittain joukkoliikenteen toimimattomuudesta aiheutuva tappio pitäisi sekin laskea. Negatiivisia kerrannaisvaikutuksia syntyy joka kerta, kun yksityishenkilö tai yritys päättää joko olla muuttamatta Vihtiin tunnetusti huonon julkisen liikenteen takia tai toisaalta muuttaa täältä pois parempien liikenneyhteyksien ääreen. Yrityksille vaikutukset voivat näkyä myös esimerkiksi ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa. Tällaisen vaikutusarvion tekeminen ei liene mahdotonta.

Ja kyllä, ulospendelöinnin (Vihdin asukas käy töissä muualla) lisäksi myös sisäänpendelöinti (ulkopaikkakuntalainen käy Vihdissä töissä) on varsin suosittua. Molempien trendi on kasvava siinä missä joukkoliikenteen palvelutaso on laskeva. Tilastoja löytyi helposti vain vuoteen 2018, mutta suunta näkyy selvästi.

Yhteistyö

Usein ehdotettu yhteistyö toisten kuntien kanssa voi vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Yhteistyö on hyvä juttu, kannatan sitä aina. Mutta minkä kuntien kanssa sitä pitäisi tehdä? Lohjan ja Karkkilan kenties? Vihtiläisten säännöllisistä joukkoliikennematkoista noin 76 % suuntautuu Helsinkiin (vuoden 2016 tieto, ei sisällä kunnan sisäisiä koulumatkoja) ja Vihdistä pendelöi 5892 henkilöä eli 45,0 % työllisistä pääkaupunkiseudulle (tilanne 2015). On aivan päivänselvää, että Vihti tukeutuu kasvun, työpaikkojen ja elinvoiman osalta lähinnä pääkaupunkiseutuun, ei Lohjaan tai Karkkilaan. Yhteistyötä pitää tietenkin tehdä myös muiden kuntien kanssa, mutta pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimmät yhteistyötahot. Ja minkä toimijan kautta joukkoliikenneyhteistyötä pääkaupunkiseudun kanssa tehdäänkään?

Käytettävyys

Liikkumisen sujuvuuden lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota palvelun käytettävyyteen. HSL-ratkaisu on vuosikausien kehittämisen tuloksena hioutunut kokonaispaketti, joka ei ole täydellinen, mutta sisältää silti paitsi liikkumisratkaisun, myös huomattavan toimivat taustajärjestelmät, lipunmyyntikanavat, reittioppaat, matkustajainformaation, markkinoinnin ja rajapinnat.

Joukkoliikenteen palvelutaso 2021–2024 Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella -raportti listaa tärkeimmiksi laatutasotekijöiksi nämä:

• Informaatio yhdestä paikasta
• Yhteentoimiva lippujärjestelmä
• Sujuvat matkaketjut
• Joukkoliikenteen infran kehittäminen ja ylläpito
• Riittävän tasokas ja kustannustehokas kalusto
• Markkinointi
• Esteettömyys
• Luottavuus ja kilpailukykyiset matka-ajat

Vihdin joukkoliikenteen kyvykkyyttä edellä listattujen kolmen ensimmäisen tekijän osalta voi testata vaikkapa seuraavalla reaalielämän käyttötapausharjoituksella, jonka olen aiemminkin esittänyt. Kukaan ei tuolloin tarttunut haasteeseen – mitä siitä pitäisi tulkita? Kaikki valitsivat kulkuvälineekseen auton? Nopeimmin oikeat vastaukset löytäneelle lupasin aiemmin palkinnon, ja tarjous on yhä voimassa 😉

Tässä haaste kaikille: Ota aikaa ja kokeile selvittää:

1. Miten Tervalammelta (vaikka Tervalammentie 200) pääsee Otaniemeen (Otakaari 1) arkitiistaina klo 8.00 mennessä
2. Paljonko matka maksaa
3a. Mistä lipun saa, voiko ostaa etukäteen verkosta
3b. Miten lipun voi maksaa bussissa
3c. Millä välillä toimii mikäkin vaihtolippu
4a. Miten pääsee takaisin, lähtö Otaniemestä samana päivänä 16.00
4b. Miten pääsee takaisin, lähtö Otaniemestä samana päivänä 18.00
5. Paljonko kertyy kävelymatkaa, edes suunnilleen
6. Paljonko maksaa, mitä lippuja tarvitaan ja mistä ne voi hankkia jos haluaa matkustaa seuraavan kuukauden joka arkipäivä samat matkat

Paljonko meni aikaa? Mitä hakuja, sivustoja ja järjestelmiä käytit?

Nämä ovat julkisen liikenteen käytön kannalta ihan perustietoja, ei mitenkään tarkoituksella vaikeita, vaan normaaleja kysymyksiä.

Jos et lähtenyt tekemään testiä, se johtunee ainakin osittain siitä, että arvelet aivan oikein sen vievän jonkin verran liikaa kallisarvoista aikaasi ja oivallat varmaakin infojärjestelmien ja yhtenäisen lipputuotteen tärkeyden. Jos teit, onneksi olkoon, oivallat varmaakin infojärjestelmien ja yhtenäisen lipputuotteen tärkeyden.

Digitalisaatio

Vihdin joukkoliikennehaasteisiin voi etsiä ratkaisuja myös liikkumisen digitalisaatiosta. Automaattiajoneuvoja saadaan odottaa vielä ainakin vuosikymmenen verran, mutta erilaiset MaaS-ratkaisut ja alustatalous ovat jo osa arkea. Vihdin väestöpohja ei kuitenkaan mitenkään riitä ainakaan markkinaehtoisesti toimivien MaaS-operaattorien toiminnan pyörittämiseen kannattavasti. Toisaalta taas Vihdin ei yksittäisenä kuntana ole millään lailla järkevää lähteä rakentamaan alustoja, eikä siihen olisi toisaalta resursseja tai kyvykkyyttäkään ilman merkittäviä investointeja. Yhtä järjetöntä on lähteä subventoimaan yksityisen toimijan systeemejä, eikä se taitaisi olla oikein sallittuakaan. Nykyisestä hajallaan olevasta järjestelmäsilpusta lienee myös aika vaikeaa koota sellaista pakettia, jonka voisi kohtuullisella vaivalla integroida oikein mihinkään. Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan: HSL on ainoa tämän seutukunnan liikenneoperaattori, jonka palvelujen ympärille MaaS-ratkaisuja on järkevää rakentaa (esimerkkiä vaikkapa Whim). Jos olemme mukana, voimme saada tätäkin kautta aikanaan etua.

HSL nyt!

Vihdissä on aika ymmärtää, että kuntamme kuuluu kiinteänä osana Helsingin seutukuntaan. Voimme hyötyä sijainnistamme vain, jos oivallamme hyödyntää tämän edun. Yksi edellytys on toimiva julkinen liikenne, ja sen järjestämiseksi ainoa järkevä vaihtoehto on liittyä HSL:n jäseneksi mahdollisimman pian.

Palaan tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jäämisen muihin riskeihin myöhemmin.

Lähteet:
Tilastokeskus, Kuntien avainluvut, Alueaikasarjat 1987-2020
Vihdin kunnan HSL-jäsenyys ja vaikutusarvioita -raportti 2018
Joukkoliikenteen palvelutaso 2021–2024 Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella -raportti 2021