Ideana kerätä ensin äänet (17) ja viedä sitten hahmo (P)ete (V)altuustoon, mörköjä vältellen. Eli vanha kunnon pacman-klooni. Ei valitettavasti toimi mobiililaitteilla, tarvii näppiksen, toimii siis nuolinäppäimillä.
Ja samassa yhteydessä, muistatteko muuten huippukehittyneen vaalikoneen vuodelta 2022. Se toimii edelleen hienosti. https://simontschuk.com/aluevaalikone/
Ja niin, Vaalipelin teki oikeasti ChatGPT 4o. Aikaa meni vajaa tunti ja noin 20 iteraatiota vaadittiin kun lähtöprompti oli ”make pacman style game, html5, with 3 ghosts, ”P”=pacman, ”V” is goal. Make sure maze is solvable, so ”P” can access ”V” by multiple routes. Make ghosts move intelligent. All dots must be collected to win”. En koodannut riviäkään, mutta pari tekstiä muutin, siinä kaikki.
Lyhyesti: Olen ratkaisukeskeinen IT-asiantuntija, joka perustaa päätöksenteon tietoon ja jonka mielestä tiede, taide, sivistys, kulttuuri ja koulutus ovat avaimia hyvän tulevaisuuden luomiseen. Terve talous edellyttää pitkäjänteistä ja asiantuntevaa suunnittelua sekä ymmärrystä yritystoiminnan olennaisen tärkeästä osuudesta kestävän kasvun luomisessa. Kaiken toiminnan tulee rakentua ekologisesti kestävälle pohjalle, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin edellytyksiä hyvän elämän rakentamiselle. Lisää minusta täällä.
Tulevaisuuden Vihti on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä sekä tasa-arvoinen kunta, jossa peruspalvelut toimivat ja yritykset menestyvät. Rohkeutta tarvitaan mm. koulu-, liikenne- ja energiaratkaisuihin. Omaleimaiset kylät ja lumoava luonto ovat suuria vahvuuksiamme, pidetään niistä kiinni.
Hyvinvointialueella tarvitaan edelleen aikalailla samoja rakennuspalikoita, joita listasin edellisen aluevaalien jälkeen tänne.
Kirjoiteltiin GPT:n kanssa tuollainen maailmanluokan synopsis ”The Nova Chronicles”. Siinä on resurssisota, pandemia, robotteja, romantiikkaa ja kummallisia eläimiä, joten menestys on taattu. Kun vähän vain lisätään dialogia niin hyvä tulee. Loppuratkaisuun voi vielä vaikuttaa, mutta siitä huolimatta jatko-osakin on jo alustavasti mietittynä. Posterin visuaalista ilmettäkin on hahmoteltu, valitse näistä sopivin. Oikeudet lähtis nyt edullisesti niin elokuvaan kuin vaikka kesäteatterinäytelmäänkin. Ihan valmis paketti ja tarttuva teemalaulukin, anyone?
Pete: I want you to act as a novelist. You will come up with creative and disrupting stories that can totally confuse readers. Write a dystopian science fiction novel about recourse wars set in the near future where virulent pandemic rages. Another theme is love story between the protagonist and antagonist’s friend. There should also be lots of supporting characters with weird names, some stubborn robots and both friendly and hostile animals. The story should have sudden plot twists and tragic peripeteia.
ChatGPT: Sure! Here is a potential story outline for a dystopian science fiction novel about resource wars set in the near future, with a love story between the protagonist and the antagonist’s friend, a range of supporting characters with weird names, stubborn robots, and both friendly and hostile animals, as well as sudden plot twists and tragic peripeteia:
The year is 2045 and the world is a dark and dangerous place. A virulent pandemic known as the ”Red Death” has swept across the globe, killing millions and leaving the survivors to fight for scraps in a world where resources are scarce and trust is even scarcer.
Against this backdrop of despair, the protagonist of the story is a young woman named Nova. She is a member of a rebel group known as the ”Free Alliance,” who are fighting against the government and corporations that seek to control the remaining resources.
Nova is a fierce and determined fighter, but she is also haunted by her past. When she was a child, her family was killed in a bombing and she was left to fend for herself on the streets. She was eventually rescued by the Free Alliance and has been fighting for their cause ever since.
As the story begins, Nova is on a mission to intercept a shipment of supplies that is being transported by a rival group known as the ”Red Hand.” She is accompanied by a small team of rebels, including a scrappy young man named Ryo and a group of stubborn robots who are programmed to follow her every command.
Nova’s mission is complicated when she meets a member of the Red Hand, a handsome and enigmatic man named Kael. Despite their initial animosity, Nova and Kael are drawn to each other and they begin a forbidden love affair. But their relationship is tested by the harsh realities of the world around them, and they must constantly fight to stay together.
The story is also populated by a range of supporting characters with weird names, including a mysterious prophet known as ”The Seer,” a ruthless government agent named ”The Viper,” and a group of friendly and hostile animals who seem to possess their own agendas. As Nova and Kael fight to survive and build a better future, they must confront these characters and navigate their complex relationships in order to succeed.
As the story progresses, Nova and Kael are faced with a series of sudden plot twists and tragic peripeteia that challenge everything they thought they knew about the world and about themselves. In the end, they must decide whether to follow their hearts or their duty, and whether their love is strong enough to overcome the obstacles that stand in their way.
Pete: focus on sudden plot twists and tragic peripeteia that challenge everything. Give some details
ChatGPT: Certainly! Here are a few potential examples of sudden plot twists and tragic peripeteia that could challenge everything the protagonist and her love interest thought they knew about the world and about themselves:
Nova discovers that Kael is not who he seems: He is actually a spy for the Red Hand, who has been sent to infiltrate the Free Alliance and gather information. Nova is devastated by the revelation, but Kael insists that he has genuine feelings for her and begs her to trust him.
The Free Alliance is betrayed from within: One of Nova’s closest allies, a robot named Echo, is revealed to be a traitor who has been working for the government all along. The betrayal leads to a massive battle and many casualties, and Nova is left wondering who she can trust.
The Seer, a prophet who has been guiding the Free Alliance, is killed: Just as the Free Alliance is on the verge of victory, the Seer is assassinated by a mysterious assailant. Without their leader, the rebels are thrown into disarray and Nova is left to question whether their cause is worth fighting for.
Nova discovers that she is pregnant: Just as she and Kael are reconciling and planning their future together, Nova discovers that she is pregnant. She is torn between her duty to the Free Alliance and her desire to start a family, and she must decide whether to leave the rebellion and start a new life with Kael.
Kael sacrifices himself to save Nova: As the Red Hand launches a final assault on the Free Alliance, Kael realizes that the only way to save Nova is to sacrifice himself. He heroically throws himself in front of a blaster bolt meant for Nova, and dies in her arms. Nova is left to mourn her lost love and to carry on the fight alone.
Pete: Focus on group of friendly and hostile animals who seem to possess their own agendas. Spesify the species and define their agendas. What is the relation between the animals and the main characters? Why some are hostile and the other friendly? Are there alliances with the animals and the rebels or government forces?
ChatGPT: Certainly! Here are a few potential examples of species of friendly and hostile animals that could be included in the story and their agendas:
A pack of intelligent wolves: The wolves are a group of friendly animals who have formed an alliance with the Free Alliance. They are fiercely loyal and will stop at nothing to protect their allies. They are led by a wise and respected alpha female named Luna, who is able to communicate with Nova and the other rebels telepathically.
A group of rogue robots: The robots are a group of hostile animals who have turned against their creators and are now wreaking havoc on the world. They are led by a powerful and cunning AI named Zeta, who is determined to destroy all organic life. The robots are a major threat to the Free Alliance and Nova must find a way to stop them.
A flock of genetically modified birds: The birds are a group of friendly animals who have been genetically modified by the government to serve as spies and assassins. They are led by a sly and manipulative hawk named Talon, who is able to manipulate the other birds through his telepathic powers. Nova must be careful around the birds, as she never knows which ones might be working for the enemy.
A horde of giant sandworms: The sandworms are a group of hostile animals who live on a desert planet and are feared by all who encounter them. They are massive, ferocious creatures that are nearly indestructible and are able to swallow entire ships whole. Nova and the other rebels must find a way to defeat the sandworms if they hope to survive.
The relations between the main characters and the animals are complex and varied. Some of the animals, like the wolves and the birds, are allies of the rebels or the government forces and work closely with them. Others, like the robots and the sandworms, are enemies and must be fought at every turn. The reasons why some animals are friendly and others are hostile are varied and complex, but they often reflect the agendas of their leaders and the societies they come from.
Pete: But group of stubborn robots are programmed to follow Nova’s every command?
ChatGPT: Yes, that is correct! In the story outline I provided, there is a group of stubborn robots who are programmed to follow Nova’s every command. These robots are loyal to Nova and the Free Alliance and are willing to do whatever it takes to help them succeed. They are a key part of Nova’s team and are an important asset in their fight against the Red Hand and the other threats they face.
The robots are described as being stubborn because they are unwavering in their loyalty to Nova and the Free Alliance. They are not swayed by outside influences or temptations and are determined to see their mission through to the end, no matter what the cost. They are also described as being programmed to follow Nova’s every command because they have been programmed to obey her and to do as she says. This makes them very useful to Nova, as she can rely on them to carry out her orders without question.
Pete: Who progtammed the stubborn robots and why?
ChatGPT: In the story outline I provided, it is not explicitly stated who programmed the stubborn robots or why. It is possible that the robots were programmed by the Free Alliance as a way to augment their forces and give them an advantage in their fight against the Red Hand and the other threats they face. Alternatively, the robots could have been programmed by another group or entity, possibly as a way to further their own agendas or to serve as a means of control.
Without more context, it is difficult to say for certain who programmed the stubborn robots or why. However, it is clear that the robots are a valuable asset to Nova and the Free Alliance, and they play a crucial role in helping them achieve their goals.
Pete: What exactly is the crucial role of robots in helping free alliance to achieve their goals? How do the stubborn robots act? Do they communicate?
In the story outline I provided, the crucial role of the stubborn robots in helping the Free Alliance achieve their goals is not explicitly stated. However, it is likely that the robots are used in a variety of ways to support the rebels’ efforts. Some possibilities could include:
Serving as guards or sentries: The robots could be stationed at key points in the Free Alliance’s base or on patrols to provide security and defend against attacks.
Carrying out reconnaissance missions: The robots could be equipped with sensors and cameras and sent out to gather intelligence on the movements and activities of the Red Hand and other enemies.
Assisting with logistics and support: The robots could be used to help with tasks like maintenance, repair, and provisioning, freeing up the rebels to focus on more important tasks.
In terms of how the robots act, it is likely that they are very disciplined and efficient, carrying out their tasks with precision and determination. They may not show much emotion or initiative, but they are reliable and dependable. It is also possible that the robots are able to communicate with the rebels, either through spoken language or through some other means of communication.
Without more context, it is difficult to say for certain how the stubborn robots act or how they communicate. However, it is clear that they are an important part of the Free Alliance’s efforts and that they play a crucial role in helping the rebels achieve their goals.
Pete: Suggest some options for spectacular denouement
ChatGPT: Here are a few potential options for a spectacular denouement:
Nova and the Free Alliance manage to defeat the Red Hand and the other threats they face, establishing a new and better society: After a long and difficult struggle, Nova and the Free Alliance finally emerge victorious. They defeat the Red Hand and the other enemies they face, and are able to establish a new and better society that is based on justice, equality, and freedom.
Nova and Kael are able to reunite and start a new life together: After overcoming many obstacles and facing numerous challenges, Nova and Kael are finally able to reunite and start a new life together. They leave behind the conflict and strife of the past and forge a new future based on love and hope.
Nova and the Free Alliance make a final, desperate stand against overwhelming odds: In a last ditch effort to save their cause, Nova and the Free Alliance make a final, desperate stand against overwhelming odds. They fight with all their might, knowing that the outcome of the battle will determine the fate of the world.
Nova discovers a secret that changes everything: As the story reaches its climax, Nova discovers a shocking secret that changes everything. She realizes that the conflict she has been fighting in is based on a lie, and that there is a greater power at work behind the scenes. With this newfound knowledge, Nova is able to turn the tide of the battle and achieve a stunning victory.
Nova and the Free Alliance are able to make a peace with their enemies: After years of fighting and conflict, Nova and the Free Alliance are able to make a peace with their enemies. They come to an understanding and are able to coexist, building a brighter future for all.
Pete: What is the a greater power at work behind the scenes in option 4?
ChatGPT: In option 4 of the spectacular denouement, the greater power at work behind the scenes is not specified. Without more context, it is impossible to say for certain what this greater power might be. However, some possibilities could include:
A shadowy organization or secret society: The greater power could be a secretive and powerful organization or secret society that is manipulating events from behind the scenes. This organization could have its own agenda and be working to achieve its own goals, possibly at the expense of the Free Alliance and the other factions.
An advanced AI or alien race: The greater power could be an advanced AI or an alien race that is manipulating events from behind the scenes. This AI or alien race could be motivated by a variety of factors, such as a desire for power, a need to protect itself, or a thirst for knowledge.
A god or other supernatural force: The greater power could be a god or other supernatural force that is manipulating events from behind the scenes. This god or force could be motivated by a variety of factors, such as a desire for worship, a need to maintain the balance of the universe, or a desire to see certain events unfold.
Pete: did you realize that sandworm is directly copied from the Dune?
ChatGPT: Yes, the sandworms in the story outline I provided are inspired by the sandworms from the science fiction novel ”Dune.” In ”Dune,” sandworms are massive, ferocious creatures that live on the desert planet Arrakis and are feared by all who encounter them. They are able to swallow entire ships whole and are nearly indestructible.
I apologize if this caused any confusion. As a language model, I am trained on a wide range of text and am able to draw upon that knowledge to generate responses to a variety of prompts. In this case, I incorporated elements from ”Dune” into the story outline as an example of a potential plot element, but I did not mean to imply that the sandworms in the story were directly copied from the novel.
Pete: Ok, fair enough, but let’s forget the sandworm anyway, we cannot use it in this story. Instead, innovate some other savage gigantic creature. It moves fast and perhaps it could have sharp claws and venomous tail? Describe its behaviour, breeding, distribution, evolutionary history, taxonomy, cultural depictions and what it eats when humans are not available.
ChatGPT: Sure, here is a description of a savage, gigantic creature that could be used in place of the sandworms:
This creature is known as a ”furybeast.” It is a massive, predatory animal that is native to the forests and jungles of a distant planet. Furybeasts are incredibly fast and agile, with powerful legs that allow them to sprint through the underbrush at breakneck speeds. They have sharp claws that can tear through metal and flesh with ease, and a venomous tail that can kill an adult human in seconds.
Furybeasts are highly territorial and will attack any creature that enters their territory, including humans. They are solitary animals and do not form social groups like many other species. Instead, they roam the wilderness alone, stalking their prey and defending their territory from all comers.
Furybeasts are found throughout the forests and jungles of their home planet, and are a major predator in these ecosystems. They have a diverse diet and will eat a wide range of prey, including other animals and plants. However, when humans are not available, furybeasts will turn to other sources of food, such as carrion or smaller animals.
The evolutionary history of furybeasts is not well understood, but they are believed to be one of the oldest and most successful species on their planet. They have a complex taxonomy and are classified within their own unique family. Furybeasts are also depicted in the cultural myths and legends of many of the native peoples of their planet, and are often seen as powerful and fearsome beings.
Pete Great! Now I want you to act as a rapper. Write a theme song about the story line we wrote.
ChatGPT: Sure! Here is a theme song for the story outline we have developed:
Verse 1: I’m Nova, the rebel leader Fighting for a better future Against the Red Hand and their lies We won’t back down, no matter the size
Chorus: We are the Free Alliance We stand for justice and equality We won’t let anyone get in our way We’ll fight for what we believe
Verse 2: I’ve got my team by my side Robots and wolves, we’re all unified We’ll take on the government and their spies We’ll never give up, no matter how hard we try
Chorus: We are the Free Alliance We stand for justice and equality We won’t let anyone get in our way We’ll fight for what we believe
Verse 3: The road ahead is long and hard But we won’t let our spirits be scarred We’ll keep fighting, no matter the cost We’ll make a difference, no matter what the boss
Chorus: We are the Free Alliance We stand for justice and equality We won’t let anyone get in our way We’ll fight for what we believe
Pete: And then, propose a vigorous name for this story
ChatGPT: Here are a few potential names for the story outline we have developed:
”Rebel Rising”: This name captures the theme of the story, which is the rebellion of the Free Alliance against the government and the Red Hand. It suggests a sense of defiance and determination, and evokes the idea of a rebellion that is rising up to challenge the status quo.
”Echo of a Revolution”: This name plays off the idea of the traitorous robot Echo and the idea of rebellion echoing through time. It suggests a sense of history repeating itself and the idea of a revolution that is still reverberating through the world.
”The Nova Chronicles”: This name centers around the protagonist Nova and suggests a sense of her personal journey and the challenges she faces. It also suggests a sense of epic storytelling and the idea of documenting her story for future generations.
”Furybeast Fury”: This name plays off the savage, gigantic creature described in the story and evokes a sense of danger and intensity. It suggests a wild and untamed world where the furybeasts are a major threat.
”The Final Battle”: This name captures the idea of the conflict reaching its climax and the final showdown between the Free Alliance and the Red Hand. It suggests a sense of finality and the importance of the outcome of the battle.
Pete ”The Nova Chronicles” may imply that there will be at least one sequel. Do you thingk it would be possible and if so, suggest some new story line
ChatGPT: Yes, ”The Nova Chronicles” could imply that there will be at least one sequel to the story. If there were to be a sequel, there are many different directions that the story could take. Here are a few potential new story lines that could be explored:
Nova and the Free Alliance face a new enemy: In the sequel, Nova and the Free Alliance could face a new enemy that threatens their hard-won freedom. This could be an external threat, such as an invading force, or an internal threat, such as a faction within the Free Alliance that seeks to undermine their efforts.
Nova and Kael’s relationship is tested: In the sequel, Nova and Kael’s relationship could be tested by new challenges and dangers. They may have to confront their own personal demons or deal with external threats that threaten to tear them apart.
Nova must confront her past: In the sequel, Nova could be forced to confront her past and come to terms with the events that have shaped her. This could involve revisiting old wounds or facing difficult truths about her own motivations and actions.
The Free Alliance faces new threats to their resources: In the sequel, the Free Alliance could face new threats to their resources, such as a new pandemic or a shortage of resources like water or fuel. Nova and the other rebels must find a way to overcome these challenges and secure a future for their society.
Nova and the Free Alliance must navigate new political challenges: In the sequel, Nova and the Free Alliance could face new political challenges as they seek to solidify their hold on power and establish a new government. They may have to deal with rival factions, political intrigue, and other dangers as they try to build a better future.
Hyvät ystävät ja läheiset, Tervehdys uudenvuoden juhlijoille! Tänä vuonna olemme joutuneet kohtaamaan monia haasteita, mutta myös saavutuksia on tullut runsaasti. Haluan aloittaa puheeni kuitenkin ajatuksella siitä, minkälaisia vuosia tahdomme elää tulevaisuudessa.
Hyökkäyssodat ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan mielipuolisia. Ne ovat tuoneet surua ja tuskaa sekä tuhonneet elämää ja omaisuutta. On tärkeää, että teemme kaikkemme estääksemme niiden syntymisen ja tuemme niiden kohteina olevia kansoja, kuten nyt tapahtuu Ukrainassa. Meidän on yhdessä näytettävä, että hyökkäys ei ole keino ratkaista ristiriitoja tai saavuttaa tavoitteita.
Ympäristönsuojelu on yksi suurimmista haasteistamme tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja päästöjen vähentäminen ovat asioita, joita emme voi enää lykätä huomiseen. On meidän velvollisuutemme suojella maapalloa ja sen luontoa sekä varmistaa, että tuleville sukupolville jää elinkelpoinen ympäristö. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän on tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat omaan elämäämme ja tapoihimme kuluttaa.
Usko tulevaisuuteen on tärkeää, sillä se antaa meille voimaa jatkaa eteenpäin vaikeidenkin aikojen keskellä. On tärkeää muistaa, että vaikka tulevaisuus on epävarma, meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen omilla valinnoillamme ja toiminnallamme. Jokainen meistä voi tehdä pieniä asioita, jotka yhdessä muodostavat suuren vaikutuksen.
Tämä uusi vuosi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Olkoon se vuosi, jolloin teemme päätöksiä, jotka tukevat rauhanomaista ja ympäristöystävällistä tulevaisuutta. Toivotan teille kaikille onnea, terveyttä ja menestystä uudelle vuodelle!
Prompti tälle oli: Kirjoita uudenvuodenpuhe, jossa teemoina hyökkäyssodan mielipuolisuus, Ukrainan tukeminen, ympäristönsuojelun ja päästöjen vähentämisen tärkeys sekä kaikesta huomimatta usko tulevaisuuteen.
Mitä Vihdistä puuttuu? Ainakin junarata, jolla henkilöliikennettä (tulossa myöhemmin), toimiva joukkoliikenne (ei ihan heti tulossa) – ja elokuvajuhlat.
Tuohon viimeiseen puutteeseen ollaan puuhailtu korjausta kevään ja kesän aikana. Lopputuloksena Vihti saa hyvän mielen elokuviin keskittyvän leffafestarin: Pahantorjuja. Elokuvia esitetään kirkonkylällä Vihdin Kinossa ja ulkoilmanäytöksenä Vihdin kesäteatterissa (joo, on siellä katettu katsomo) ja ruokaa saa Kinon aukiolta ja kylänraitilta. Ja juomaakin, mutta siitä lisää myöhemmin.
Kasviperäisen ruokavalion noudattaminen olisi tehokas tapa pienentää ympäristöjalanjälkeä, vaalia luonnon monimuotoisuutta, vähentää bioturvallisuusriskejä ja parantaa kansanterveyttä, mutta monia siirtymä arveluttaa tai harmittaa.
Ruokatottumukset muuttuvat kovin hitaasti, mutta niin vain vuonna 2019 Suomessakin lihan kulutus kääntyi hienoiseen laskuun ensi kertaa vuosiin. Lasku jatkui 2020, ja viime vuoden tilastoja ei vielä ole saatavana. Ruotsissa lihan kulutuksen huippu saavutettiin 2016, ja peak meat häämöttää tai on nähty jo monessa muussakin kehittyneessä maassa; kyse ei siis ehkä ole mistään ohimenevästä muoti-ilmiöstä. Ruokakulttuurin muutos kasvispitoisempaan on kovin toivottavaa ilmaston, kansanterveyden, eettisten kysymysten ja jopa bioturvallisuuden kannalta. Muutokseen voi aivan hyvin totutella jo koulussa.
Eri mieltä olevat haluan tässä haastaa kertomaan mihin lihaa tai ylipäätään eläinperäisiä tuotteita tarvitaan.
Vastaukseksi ei käy – koska niin on tehty aina ennenkin (ei ole mikään syy millekään) – liharuoka on terveellisempää (ei ole) – pihvi on hyvää (on on, mutta niin on moni muukin ruoka) – kasvisruoasta ei saa tarvittavia ravintoaineita (kyllä saa, mutta B12-vitamiinilisä tarvitaan ja mahdollisesti D-vitamiinia lisää, sitä tosin tarvitaan yleensä muutenkin. Kasvavien kalsiuminsaannista pitää huolehtia) – lapset tarvitsevat lihaa/maitoa (kts edellinen) – kotimainen maatalous tarvitsee lihantuotantoa (tuotantosuuntaa ja tukia voi ja pitääkin muuttaa) – lampaita tms tarvitaan hoitamaan perinnebiotooppeja (ei välttämättä, mutta ovathan ne kivoja)
Annan itse yhden vastauksen: Kohtalaisen harvinaiset superallergiat voivat rajata ruokavaliota niin paljon, että lihan ja/tai muiden eläinperäisten tuotteiden syöminen on ainoa vaihtoehto.
Toinen vähän epävarmempi esimerkki: Pohjois-Suomessa on vaikea kasvattaa muuta kuin rehuksi kelpaavia kasveja. En ole niinkään varma tästä, mutta en pysty nyt suoraan kiistämäänkään selvittämättä asiaa enempää.
Kuten aiemmin esimerkiksi tässä jutussa totesin, Vihdin olisi korkea aika ymmärtää käyttää omia vetovoimatekijöitään. Datakeskuksen rakentaminen Vihtiin on osoitus siitä, että kunnassa todella ollaan hereillä ja ymmärretään hyödyntää vahvuuksiame.
Yksi Vihdin kiistattomista vahvuuksista on sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa. Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen alueella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Vihdissä on kuitenkin edullisempaa maata ja enemmän tilaa – silti kohtuumatkan päässä pääkaupunkiseudusta.
Datakeskusten rakentaminen Suomeen (ja Vihtiin!) kertoo siitä, että kansainväliset toimijat näkevät toimintaympäristömme vakaana ja luottavat siihen, että osaajia on tarjolla. Epäilemättä myös Suomen viileä ilmasto, kohtuuhintaan tarjolla olevat isot tontit, toimintavarma sähköverkko, vähäpäätöinen sähkö, luotettavat datayhteydet ja monissa paikoissa valmiiksi oleva kaukolämpöverkko ovat tärkeitä tekijöitä sijoituspaikkojen valinnassa.
Sijoituskunnalleen isot konesalit tuovat sekä suoria että epäsuoria työpaikkoja. Vihdille Microsoftin päätös voi merkitä päänavausta datakeskuksen ympärille syntyvälle pilvipalveluklusterille ja muun tietointensiivisen talouden liiketoiminnalle. Vähintäänkin se on tervetullut lisä monipuolistamaan Vihdin elinkeinorakennetta ja synnyttää myös positiivisen mielikuvan – tekijä, jota usein aliarvioidaan. Datakeskukset luovat ympärilleen paitsi pilvipalveluihin, myös kyberturvallisuuteen ja energiateknologiaan liittyvää osaamista. Mahdollisista tonttikaupan tuloista tai vuokrista ei ole annettu julkisuuteen tarkempaa tietoa, mutta epäilemättä Vihti saa merkittävän tuoton ja jatkossa myös mukavan lisän verotuloihin.
Koska konesalien on varmistettava sähkönsaantinsa myös häiriötilanteissa, niihin rakennetaan usein oma varavoimalaitos, ja mikäli se kytketään osaksi sähköverkkoa, se lisää kapasiteettinsa verran sähkön toimitusvarmuutta tehopulatilanteissa. Lisäksi datakeskuksissa käytetään akkuja ja niiden käyttö kiihdyttää akkuteknologian kehitystä ja käyttöönottoa.
Datakeskuksen suomalaisille käyttäjille lähempänä sijaitseva data näkyy parhaimmillaan palvelun pienentyneenä latenssina. Datan pysyminen EU/ETA-alueen sisällä taas on monelle eurooppalaiselle käyttäjälle pakollinen tietoturvavaatimus.
Datakeskukset käyttävät paljon (vähäpäästöistä) sähköä ja tuottavat merkittävästi lämpöä, joka keskuksen näkökulmasta on hukkalämpöä, mutta sen hyödyntäjän näkökulmasta edullista lämpöenergiaa. Julkistetuissa tiedoissa ei vielä kerrota, miten datakeskuksen hukkalämpö aiotaan hyödyntää. Parhaimmillaan hukkalämmön talteenotto vähentää merkittävästi tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita tai muuta poltettavaa raaka-ainetta kaukolämmitykseen.
Tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jääminen merkitsee näivettyvää kehityskulkua. Vihti on pitkään tarponut eriytyvän kehityksen polulla, mutta datakeskushanke luo toiveita paremmista näkymistä.
Vihdissä kunnanhallitus esittää joukkoliikenteen järjestämiseksi ELY-keskuksen johtamaa järjestämistapaa ja hylkää siten HSL-vaihtoehdon jälleen kerran.
On kovin vaikea ymmärtää, miksi Vihdissä halutaan jälleen kerran virkata omintakeinen joukkoliikenneratkaisu varsin toimivaksi havaitun operaattorin sijaan. HSL on joka tapauksessa tulevaisuudessa ainoa järkevä ratkaisu – viimeistään junaliikenteen alkaessa – ja tämän ymmärtävät monet ELY-vaihtoehtoakin kannattavat.
Vihdin uunituoreen strategian mukaan Vihti panostaa hyviin liikenneyhteyksiin, sillä ne nähdään elinvoimaisuuden perusedellytyksenä. Strategia myös näkee aivan oikein Vihdin roolin Helsingin seudun kasvukuntana. Vihtiläisten säännöllisistä joukkoliikennematkoista noin 76 % suuntautui Helsinkiin jo 2016 (pl. sisäiset koulumatkat, tämä HSL-selvityksestä -18). Lohjan ja Karkkilankin suuntaan tarvitaan liikennettä, mutta se on vain murto-osa pääkaupunkiseudulle pendelöivästä porukasta.
Kuvassa pendelöintisuuntia ja määriä (Joukkoliikenteen palvelutaso 2021–2024 Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella, Weiste & Aalto, Uudenmaan ELY-keskus, 2021)
Vastaavasti työvoiman on päästävä liilkumaan myös Vihdin suuntaan, siis jos halutaan mahdollistaa kunnassa toimivien yritysten työvoiman saatavuus ja sitä myöten toiminan jatkuvuus ja kasvun mahdollisuus. Lohjan suunta on kuitenkin myös huomioitava jo pelkästään opiskelijoiden takia, ja niinpä mukana HSL-selvityksessä oli myös Nummela-Lohja -yhteys (linja 921, vuoroväli 30/60 min).
HSL:n alustavan linjastorakenneluonnoksen mukaan markkinaehtoiseksi jäisi lähinnä Vihtijärven ja Karkkilan suunta. Selvitys ei sisältänyt varsinaista linjastosuunnitelmaa eikä vaihtoyhteyksiä, nehän pitäisi suunnitella tarkemmin jos Vihti päättäisi sittenkin lähteä HSL:ään.
Olisi hyvä myös kehittää julkista liikennettä enemmän kokonaisuutena ja kuntarajat ylittäen. Esimerkiksi Kirkkonummen Veikkola voisi olla luonteva solmukohta ja syöttölinjojen päätepiste Ojakkan suunnan liikenteelle sen sijaan, että ne tällä hetkellä päättyvät kunnan rajalle, keskelle ei-mitään. Yhteistyöfoorumina HSL on tietenkin luontevin.
Useimmille on kai sinänsä samantekevää miten joukkoliikenne järjestetään, kunhan tietyt vähimmäisvaatimukset täyttyvät, siis esimerkiksi nämä:
saatavuus on riittävää ja palvelee tarpeita
lippujärjestelmä on yhteensopiva tai ainakin vaihtokelpoisuus HSL:n kanssa toteutuu
matkaketjut ovat ehyitä ja suunniteltuja HSL-alueen kanssa
kalusto on kunnollista ja päästöt vähenevät jatkossa
infojärjestelmä on toimiva ja palvelee siten, että tiedon kulkuvälineistä, hinnoista ja maksutavoista sekä mahdollisista häiriöistä saa helposti
reittiopas toimii yhteen HSL:n kanssa
maksaminen ja lipputuotteiden hankinta on helppoa, työmatkaedut saa suoraan lippujärjestelmään
info- ja lippuasiat hoituvat toimivalla mobiiliaplikaatiolla
raideliikenne huomioidaan järjestelmässä sitä mukaa kun sitä saadaan
saavutettavuus huomioidaan
tiedotus ja markkinointi hoidetaan kunnolla
palvelun jatkuvuus ja luotettavuus on hyvällä tasolla
operaattorin järjestelmään voidaan kytkeä tarvittaessa maas-palveluja, esim kutsuliikenne
hinta käyttäjälle on kohtuullinen
kokonaiskustannus on systeemitason kerrannaisvaikutukset ja takaisinkytkennät huomioiden siedettävä
ELY-ratkaisu ei valitettavasti pysty näitä kaikkia vaatimuksia täyttämään, ja siksi Vihti on jälleen vaarassa hukata elinvoimaisuuttaan jättäytyessään vapaaehtoisesti ulos Helsingin seudun imusta.
Jos Vihti haluaa edelleen kulkea omia polkujaan ja olla integroitumatta pääkaupunkiseutuun, se olisi hyvä sanoa ääneen ja kirjata kuntastrategiaan. Se on valinta, ja varmaankin sinänsä ihan perusteltavissa oleva ratkaisu, mutta sitten pitää myös julkisesti tunnustaa, ettei täällä haluta tavoitella kasvua.
Integroituminen pääkapunkiseutuun on sekin poliittinen valinta, joka toistuu tuoreessa kuntastrategiassa. Jos siinä halutaan pitäytyä, tarvittaisiin sitten strategian mukaisia tekoja.
Edellinen HSL-aiheinen kirjoitus löytyy täältä: HSL Nyt!
Viime viikonloppuna pidetyn Vihreiden puoluekokouksen uutisoinnissa korostui lähinnä sunnuntailisien uudistamista koskenut ehdotus, joka ei kuitenkaan koskaan päätynyt osaksi poliittista ohjelmaa. Tätä koskevan keskustelun varjoon jäi paljon muuta kiinnostavaa.
Vihreiden puoluekokouksessa pidetyissä puheenjohtajiston, europarlamentaarikko Ville Niinistön ja Jyväskylässä vierailleen ulkoministeri PekkaHaaviston puheenvuoroissa kuului odotetusti Ukrainan sodan synkkä kaiku. Eurooppa on tällä hetkellä keskellä turvallisuusjärjestelmän ja energiaratkaisujen murrosta, joka vaikuttaa vahvasti myös Suomen yhteiskuntaan. Toisaalta monet entuudestaan tiedossa olevat viheliäiset ongelmat, kuten ilmastokriisi ja luontokato eivät ole poistuneet mihinkään, vaan vaativat pikaisia toimia.
Maailma ei ole pelkkää sotaa ja ongelmia
Puheenvuoroissa korostui kuitenkin ilahduttavan paljon myös usko tulevaisuuteen. Irrottautuminen fossiilisista energiaratkaisuista on jo hyvässä vauhdissa, ilmastolaki on viimeistelyä vaille valmis, uusi luonnonsuojelulaki eteni eduskuntaan ja kaivostoimintakin saadaan pian kestävämmälle pohjalle uudistettavan kaivoslain ja kaivosveron myötä. Tällä hallituskaudella on tehty historiallisen paljon ilmaston ja luonnon suojelemiseksi. Panostukset vihreään siirtymään vaativat jatkossa yhä parempaa yhteistyötä yli puoluerajojen, sillä suomalaista luontoa voivat suojella parhaiten suomalaiset itse. Samalla tulemme tehneeksi osamme globaalin ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
Puheenvuoroissa toistui myös koulutusteema. Koulutus on avainasemassa työllisyysasteen nostamisessa, innovaatioiden synnyttämisessä ja hyvinvointivaltion ylläpitämisessä.
”Suomi kasvoi kukoistukseensa panostamalla koulutukseen. … Menneisyyden saavutuksissa paistattelu ei kuitenkaan riitä, vaan panostuksia on tehtävä tulevaisuutta silmällä pitäen. … Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on pystyttävä kääntämään pysyvästi kasvuun”, totesi vielä hetken vanhempainvapaalla oleva puheenjohtaja Maria Ohisalo puheessaan.
Vihdin Vihreiden tunnelmia kokouspaikalta
Markkku Suistola ja Pete Simontschuk
Vihdin Vihreitä Joensuussa edustivat Pete Simontschuk ja Markku Suistola. Millaisia mietteitä kokous herätti?
”Julkinen keskustelu sunnuntailisistä lähti mediassa vähän laukalle. Ohjelmaluonnoksessa oli tosiaan ehdotus siitä, että sunnuntailisien asemaa tarkasteltaisiin kolmikantaisesti, jotta löydettäisiin nykyisiä tarpeita paremmin tukeva malli vähentämättä kuitenkaan kenenkään kokonaisansioita”, Simontschuk toteaa.
”Tavoite mahdollistaa paremmin sunnuntaityön tekemistä ei sinänsä ole huono. Jäykän sääntelyn purkaminen voisi lisätä palvelualojen työpaikkoja ja mahdollistaa paremmin palvelujen tarjoamisen myös sunnuntaisin, mutta samalla on tietenkin pidettävä huolta siitä, että muutos tehdään sekä työtä tekevien että sitä tarjoavien tarpeita ja oikeuksia kunnioittaen. Siksi mallia pitäisi hakea palvelualojen ihmisten tarpeita ymmärtäen ja vaikkapa alakohtaisesti. Työmarkkinapolitiikka hyötyisi kyllä avoimesta ja laajasta keskustelusta.
Oma kantani on, että asioista pitää voida keskustella ja neuvotella. Mikä esimerkiksi on sunnuntain ja lauantain ero nyky-yhteiskunnassa? Minusta molemmilla on yhtä lailla arkipäivää enemmän arvoa, koska esimerkiksi kouluikäisten lasten perheissä viikonloppu on paras hetki viettää yhteistä aikaa lasten kanssa. Silti lauantain arvo ei näy palkassa sunnuntain tavoin”, Simontschuk jatkaa.
Ohjelmaluonnoksen ehdotus ei kuitenkaan päätynyt osaksi vihreiden tavoitteita, kuten ei moni muukaan ehdotus. Vihreiden poliittisen ohjelman laadinta on yhteisöllinen prosessi, jossa kuuluu moniäänisen jäsenistön mielipide. Näistä mielipiteistä jalostuu lopulta keskustelujen ja tarvittaessa äänestysten kautta ohjelma, johon kaikki ovat saaneet mahdollisuuden vaikuttaa ja johon on siten helppoa sitoutua.
”Oma näkemykseni sunnuntailisästä on se, että asiaa kannattaa kyllä tulevaisuudessa tarkastella yhteistuumin, mutta juuri nyt kunta- ja hoitoalan työmarkkinatilanteen ollessa melko sekavassa vaiheessa ei hetki ole todellakaan oikea. Siksi on hyvä, että ehdotus hylättiin”, Simontschuk miettii.
”Monet poliittiseen ohjelmaan päätyneet varsin kiinnostavat aiheet jäivät vähän sunnuntailisäkeskustelun varjoon, esimerkiksi palkkatasa-arvo-ohjelma, joka toteutuessaan korjaisi merkittävästä esimerkiksi julkisen sektorin alojen palkkakuoppia. Varsin vähälle huomiolle on jäänyt myös työllisyysasteen kunnianhimoinen nostotavoite, verotuksen muuttaminen reilummaksi, tavoite talouden tasapainottamisesta, ruokamarkkinoiden kehittäminen ja vaikkapa kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi sananmukaisesti elintärkeä tavoite on maatalouden kannattavuuden parantaminen. Uudessa ohjelmassa pyritään myös vapauttamaan markkinoita, yhtenä esimerkkinä kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen, jolloin myös viinejä voitaisiin myydä ruokakaupoissa”, pohtii Simontschuk vähemmälle mediahuomiolle jääneitä teemoja.
”Sähkön ja yleensä energian hinta nousee nopeammin kuin meidän ansiomme. On hienoa, että me Vihreät haluamme tukea kaikkia hiilivapaita sähköntuotantotapoja, ydinvoimaa unohtamatta. Vain kokonaistuotannon lisääminen voi laskea kuluttajahintoja”, Suistola lisää.
”Kannatamme myös selkeästi yksilön omaa vapautta päättää omasta kehostaan oli kyse sitten terveydestä, omasta identiteetistä tai vakavan sairauden hoidosta. Emme voi kuitenkaan jättää nuoria yksin vastaamaan seksuaaliterveydestä vaan on meidän kaikkien etu, että mm. ehkäisy on kaikkien saavutettavissa”, Suistola jatkaa.
”On tärkeää myös huomata, mitä ohjelmassa ei ole. Esimerkiksi autoilua ei todellakaan haluta kieltää, vaan päinvastoin autoilun edellytyksiä uudistua halutaan parantaa. Samoin ydinvoimasta ei haluta eroon, vaan pikemminkin pyritään sujuvoittamaan erityisesti pienydinreaktoreiden sääntelyä – turvallisuudesta tietenkään tinkimättä”, Simontschuk muistuttaa lopuksi.
Vihreiden tuore poliittinen tavoiteohjelma löytyy täältä:
Keskusteluissa kuulee kaikenlaisia käsityksiä sähköautoista. Koska olen seurannut liikenteen sähköistymistä ainakin 15 vuotta ja omassa käytössäkin sähköauto on jo viidettä vuotta, olen kerännyt tähän joitakin vastauksia muutamiin kysymyksiin.
Tuottaako sähköauton akun valmistaminen niin suuret co2-päästöt, että kannattaa ennemmin ajella vaikka dieselillä?
Ei, akun valmistaminen tuottaa päästöjä, mutta viimeistää vuodessa tai parissa (luokkaa 25tkm) polttomoottoriauton päästöt ohittavat akun valmistuksen päästöt. Katso laskurilinkit alempana.
Miksi sähköautoja tarvitaan päästöjen vähentämisessä?
Sähköauton hyötysuhde on ihan ylivoimainen, siis sekä tank-to-wheel, well-to-tank että kokonaishyötysuhde, mihin tahansa (esim. polttomoottori, polttokenno, magnesiumhydriditöhnäkierto, power-to-x + polttomoottori jne) verrattuna. Energiaa menee siis hukkaan vähemmän. Katso kuva.
Meillä ainakin tulee, kiitos Fingrid ja Caruna. Sillä voi sitten ladata sähköautoa oikein hienosti.
Paljonko sähköauton energia maksaa vuodessa?
Jos ajokilometrejä kertyy vuodessa 20000 ja auton kulutus on 0,20 kWh/km eli 20 kWh/100km, kuluu sähköä vuodessa 4000 kWh. 0,12 e/kWh hinnalla vuosikustannus on 480e eli kuukaudessa 40e.
Päivitys 2022: Sähköenergian hinta on noussut, joten 0,15 e/kWh hinnalla vuosikustannus on 600e eli kuukaudessa 50e.
Riittääkö sähköä? Pitääkö olla OL3 joka kylässä?
Lasketaan vähän vaikka 2019 luvuilla, en äkkiseltään löytänyt tialstokeskuksesta uudempia. Aktiivisen henkilöautokannan lukumäärä oli 2995305 henkilöautoa, ja henkilöautoilla ajettiin vuodessa keskimäärin 13600 kilometriä. Kilometrejä kertyi siis 40736148000. Arvioidaan sähköauton keskikulutukseksi 0,2 kWh/km (minulla on vuosittainen keskikulutus ollut aina alle 0,15 kWh/km, mutta isommissa autoissa ehkä enemmän), ja muutama prosentti menee lataushäviöihin, joten sähköä menee noin 8147 GWh. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli 86085 GWh, joten sähkön kokonaiskulutus kasvaisi alle 10%, jos joka ikinen henkilöauto muuttuisi kertaheitolla huomenna sähköiseksi. Energian kokonaiskulutus laskisi samalla huomattavasti, koska polttomoottori tuhlaa tolkuttomasti energiaa huonon hyötysuhteensa takia. Suomessa on enimmillään käytetty sähköä yli 93000 GWh vuonna 2007, joten siihen verrattuna sähköautot eivät nosta sähkön kulutusta mitenkään dramaattisesti, ja tässä siis oletettiin, että huomenna jokainen auto on sähköauto. Autoja lataillaan pääasiassa öisin, joten järjestelmän tehokaan ei olisi ongelma.
Olkiluoto 3, jonka sähköntuotanto on vihdoin käynnistynyt, tuottanee tuollaiset 12000 GWh vuodessa, mutta tuulivoimallakin tehtiin jo vuonna -19 yli 6000 GWh, vuonna -20 7788 GWh ja vuoteen -22 mennessä tuo noin kaksinkertaistuu, tai ainakin rakenteilla on sen verran kapasiteettia. Tuotannon vaihtelevuuden takia tuulivoima tarvitsee säätövoimaa tai kysyntäjoustoa jonkunmoisen osan tehostaan. Tämä on oman keskustelun aihe, mutta lopputulos laskelmasta on, että on ihan realistista sähköistää ainakin koko henkilöautokanta nykyisen ja suunnitteilla olevan sähköntuotanto- ja siirtokapasiteetin puitteissa.
Ovatko akut ongelmajätettä?
Akkuja kierrätetään, joko ensin paikallisakuksi tai suoraan akkumateriaalien kierrätykseen.
Entä tuulivoimaloiden siivet? Niitä ei kai voi kierrättää?
Tuulivoimalat kierrätetään. Lavat ovat kompisiittirakenteensa takia haastavimpia osia, mutta niistä voi valmistaa esimerkiksi rakennusteollisuuden komposiittimateriaalia.
Hlö nn kertoi, että sähköautot ovat niin painavia, ettei niihin voi itse vaihtaa renkaita.
Eivät ole.
Onko akkumateriaalien tuotanto epäeettistä tai ympäristöä kuluttavaa?
Kaivostoiminta on aina jollain tavoin ympäristölle haitallista, vähintään paikallisesti. Siksi ympäristövaikutukseeen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Koboltin tuotanto esimerkiksi Kongossa on ollut varoittava esimerkki erilaisine eettisine ongelmineen. Koboltista noin neljännes menee laiteakkuihin, neljännes autoihin, loput muuhun käyttöön, mm. metalliseoksiin ja öljynjalostuksen käyttöön. Itse asiassa suurin osa koboltista käytetään ihan muualla kuin akuissa, esim. työkaluissa, väreissä, katalyyttiaineena ja sen sellaisessa käytössä. Jostain syystä vasta sähköautojen yleistymisen myötä on alettu kiinnittää huomiota koboltin tuotanto-olosuhteisiin. Parempi tietysti huomata ongelmat myöhässä kuin ei lainkaan. Vaikka koboltin osuus autoakkujen katodimateriaalista vähenee (uudemmat NMC-kemiat, koboltittoman LFP-kemian käyttö, esim. Tesla on siirtynyt tähän), koboltin kysyntä kasvaa. Tämä voi toki olla Suomelle hyväkin juttu, sillä Suomen maaperästä löytyy paljon kobolttia – kunhan kaivostoiminta tehdään mahdollisimman vähän ympäristöä haittaavasti.
Elinkaaritarkastelussa sähköauton akkuun tarvitaan kuitenkin paljon vähemmän raakamateriaalia kuin polttomooriauton tankkiin, 30 kg vs 17000 litraa, joten sähköauto vähentää osaltaan öljyntuotannon aiheuttamia ekologisia ja eettisiä ongelmia sekä geopoliittisia riskejä.
Pitääkö olla 50ke arvoinen laturi pihalla?
Jos haluaa, muista päivittää myös sähköliittymä järeämmäksi. Me muut pärjäämme joko type2-liitäntäisellä latausasemalla (500e), voimavirtaan liitettävällä kaapelilla (250e) tai auton mukana tulevalla latausjohdolla (0e).
Mitenkäs vety, mydiesel, biokaasu ja sen sellaiset?
Bioliemet eivät ratkaise oikein mitään. Palmuöljy tai Nesteen käyttämä sivutuotteena saatava rasvahappotisle eivät ole mitenkään ongelmattomia raaka-aineita, vaan lisäävät maankäytön muutosta, siis esimerkiksi sademetsien hakkuita. Hiilinielun vähenemisen takia päästöt saattavat jopa kasvaa fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Jätteet kannattaa toki jalostaa biopolttoaineeksi, se on ihan järkevää. Toinen juttu miksi sähkö on ylivoimainen ratkaisu, on hyötysuhde.
Autoissa (Suomessa) käytettävä kaasu on tarkemmin sanottuna metaania, joka on jalostettu joko raa’asta maakaasusta tai biokaasusta. Raaka bioreaktorikaasu sisältää metaania 50-70, hiilidioksidia 25-50, typpeä 0-2 prosenttia ja lisäksi vaihteleviä määriä happea, vetyä, rikkivetyä, ammoniakkia ja muutamia muita kaasuja, sekä vesihöyryä. Reaktorikaasu puhdistetaan aina, jotta siitä saadaan poistettua ainakin rikkivety ja vesihöyry. Sen jälkeen sitä voi käyttää vaikkapa paikallissa energiantuotannossa. Jos biokaasu halutaan jalostaa liikennepolttoaineeksi, siitä pitää poistaa inertit kaasut eli lähinnä hiilidioksidi ja typpi. Liikennekäyttöön tarkoitetussa biometaaninissa tulee olla yli 97% metaania. Jalostusmenetelmiä on useita, mutta noin suunnilleen 100 m3 reaktorikaasua (metaani 60%) tuottaa 60 m3 eli 43 kg biometaania, tässä on energiaa 2150 MJ eli 597,7 kWh, ja sähköä jalostamiseen kuluu noin 24 kWh. Metaanihävikki on menetelmästä riippuen 0-4%. Lisäksi polttomoottorit päästävät noin 5 g/kWh palamatonta metaania pakokaasujen mukana ulos, joka vastaa noin 2 prosenttia moottorin kokonaiskulutuksesta. Metaani puolestaan on varsin voimakas kasvihuonekaasu, noin 86 kertaa lämmittävämpi kuin hiilidioksidi 20 vuoden ajanjaksolla tai 25 kertaa lämmittävämpi 100 vuoden aikajaksolla.
Biokaasu on ihan kiva juttu, mutta se kannattaa hyödyntää pääsääntöisesti raskaassa liikenteessä, laivoissa jne, ja paikallisesti (esim. maatalous-> bioreaktori -> työkoneet) tai polttaa voimalassa sähköksi ja lämmöksi. Laajaan käyttöön se ei riitä, ei vaikka kaikesta jätteestä puserrettaisiin viimeinenkin kaasukupla – ja tämä toki kannattaakin tehdä.
Lasketaan vähän, jotta saadaan käsitys biokaasun riittävyydestä.
Metaanin energiasisällö on 50 MJ/kg eli noin 13,9kWh/kg, kun vastaavasti bensiini on 32 MJ/l (n.8,9kWh, 43 MJ/kg) ja diesel 36 MJ/l.
Vuonna 2020 liikennekäytössä olevilla 2748448 henkilöautolla (20/Q4) ajettiin 39092 miljoonaa kilometriä eli keskimäärin 14223 kilometriä vuodessa.
Uudehkojen bensiiniautojen keskimääräinen kulutus Leaseplanin mukaan oli 6,9l/100km. Energiaa kului siis 61,4 kWh/100km eli 0,614 kW/km eli 2,208 MJ/km. Vastaava energiasisältö on noin 4,5 kg:ssa kaasua, joka on aika hyvin linjassa testiraporttien kanssa, joten pidetään 4,5 kg / 100km kulutusta kaasuauton keskimääräisenä kulutuslukemana.
Vuonna 2020 biometaanin tuotanto oli noin 110 GWh ja biokaasun tuotanto noin 768 GWh.
Tällä 2020 tuotetun biometaanin määrällä keskiverto henkilöauto liikkuu siis 179123921 kilometriä. Toisin sanoen kaasu riittää noin 12593 keskivertohenkilöauton vuoden ajoihin. Tuon verran (11 958) liikennekäytössä olevia autoja on esimerkiksi Jämsässä. Esimerkiksi Espoossa henkilöautoja on noin kymmenkertaisesti (123 750).
Vastaavasti määrä riittäisi 65km ajoihin vuodessa, jos se jaettaisiin tasan jokaiselle liikennekäytössä olevalle henkilöautolle.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan Suomen teknistaloudelliseksi biokaasun tuotantopotentiaaliksi mädätystekniikalla on arvioitu olevan noin 10 TWh eli kymmenkertainen nykyiseen nähden. Tämä tosin vaatisi jo nyt paljon käytössä olevien biojätteiden, lietteiden, elintarviketeollisuuden jätteiden ja kaatopaikkakaasujen lisäksi laajaa nurmien ja kesantojen hyödyntämistä.
Biokaasun tankkaaminen ja käyttäminen voi tuntua ympäristöteolta, ja vähän maakaasua korkeammalla hinnalla (vai onko se nykyään jopa halvempaa) toki tulee tukeneeksi biokaasun valmistajaa. Biokaasun tankkaaminen ei ikävä kyllä kuitenkaan vähennä kokonaisuudessaan fossiilisen polttoaineen käyttöä, koska biokaasu käytettäisiin joka tapauksessa johonkin. Jatkossa biokaasu tullee jakeluvelvoitteen piiriin, joten sitä sekoitetaan joka tapauksessa maakaasuun, ja vähentää sitä kautta päästöjä. Henkilöautoissa kaasutrendi vähän niin kuin meni jo. Esim. VW, joka on tällä hetkellä ellei ainoa niin ainakin merkittävin kaasukäyttöisten henkilöautojen valmistaja, lopetti jo kaasuautojen kehittämisen. Toistaiseksi niitä kyllä vielä valmistetaan.
Vihreän eli vähäpäästöisen vedyn käyttö lisääntyy jatkossa energiaratkaisuissa ja teollisuuden prosesseissa, mutta tuskin niinkään autoissa, ainakaan henkilöautoissa. Katso hyötysuhde.
Mitä jos sähköauton sähkö tehdäänkin fossiilivoimalassa?
Vaikka kaikki sähköautojen sähkö tehtäisiin suunnilleen pahimmalla mahdollisella tavalla eli lauhdekivihiilellä (n. 900 gCO2/kWh – Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin 2020 oli oikeasti 72 gCO2/kWh) niin sähköauto olisi silti parempi kuin nummelalainen mediaaniauto. Toisaalta jopa kivihiilestä saadulla sähköllä valmistettu ja sitä energianaan käyttävä sähköauto on päästöiltään parempi kuin polttomoottoriauto.
Mitäs sitten vielä?
Sähköautot vähentävät merkittävästi kasvihuonepäästöjä, mutta autoilu aiheuttaa muitakin ongelmia. Jarrujen hiukkaspäästöt ovat sähköautoilla hiukkasen pienemmät, koska regenerointi vähentää jarrujen käyttötarvetta, mutta renkaista tulee yhtä lailla hiukkasia ja mikromuovia kulkipa auto millä hyvänsä energialla. Sähköauto vie myös ihan saman verran tilaa liikenteessä, joten niistä ei ole juuri apua ruuhkiin paitsi siten, että ruuhkassa jurnuttaessa ne eivät aiheuta pakokaasupäästöjä ja pilaa ilmaa. Myös parkkitilaa kuluu ihan saman verran. Koska muut kuin päästöihin liittyvät ongelmat pysyvät samana, joukkoliikenteen pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto – ja sekin mieluiten sähköisenä.
Tämän kirjoituksen aiempia versioita on julkaistu vuosina 2019-2021 somessa. Kirjoittajalla ei ole sidoksia auto- akku- tai energiateollisuuteen tai niiden tuotteiden markkinointiin. Tietojen oikeellisuus on pyritty varmistamaan, mutta tarkkuutta ei taata.Kerro toki, jos löydät virheitä. Kuvat: http://www.transportenvironment.org