Avainsana: julkinen liikenne

HSL Nyt!

julkaissut Simontschuk

Kun joku asia ei toimi, sitä kannattaa muuttaa eikä hakata päätä seinään. Vihdin joukkoliikenteen parantamisessa ei riitä enää pieniä ongelmakohtia parsiva inkrementaalinen kehitys, vaan nyt tarvitaan tulevaisuuden tarpeet huomioiva kestävä ratkaisu, joka lisää samalla kunnan vetovoimaa. Toimiva joukkoliikenne ei ole menoerä, vaan investointi.

Vihdissä on kipuiltu joukkoliikenteen ja sen järjestämisen kanssa jo vuosia. Paljon työtä ja rahaa on käytetty, ja onhan sillä saatu annettujen raamien rajoissa aikaan jonkinlaisia ratkaisujakin. Nummelasta pääsee liikkumaan Helsingin suuntaan kohtuullisen kätevästi, mutta muu Vihti ei ole aivan yhtä onnellisessa asemassa.

Talous

Vuonna 2018 valmistuneen selvityksen mukaan HSL-ratkaisun kustannus olisi ollut noin 2,5Me, ja Karkkilan yhteydet mukaan lukien 2,6Me. Vertailun vuoksi joukkoliikenteen itse järjestämään päätynyt Nurmijärvi käytti 2019 avoimeen joukkoliikenteeseen 3,62 miljoonaa euroa.

HSL-selvityksen laskelma ei kuitenkaan huomioi kuin suorat kustannusvaikutukset. Esimerkiksi vaikutukset verokertymään jäävät huomiotta. Markku Suistola on tässä kirjoituksessa ansiokkaasti käsitellyt mm. verotuottonäkökulmaa.

Koska talous ja tietoon perustuva päätöksenteko on minulle tärkeää, haluaisin oikeastaan nähdä paperin, jossa näkyvät myös kaikki muutkin talousvaikusarviot. Joukkoliikenne on paljon muutakin kuin menoerä, se on kuntalaisten kannalta olennainen palvelu, joka tuottaa paitsi hyvinvointia, myös taloudellisia hyötyjä sekä suoraan kunnalle että kunnan elinkeinoelämälle. Toisaalta vuosittain joukkoliikenteen toimimattomuudesta aiheutuva tappio pitäisi sekin laskea. Negatiivisia kerrannaisvaikutuksia syntyy joka kerta, kun yksityishenkilö tai yritys päättää joko olla muuttamatta Vihtiin tunnetusti huonon julkisen liikenteen takia tai toisaalta muuttaa täältä pois parempien liikenneyhteyksien ääreen. Yrityksille vaikutukset voivat näkyä myös esimerkiksi ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa. Tällaisen vaikutusarvion tekeminen ei liene mahdotonta.

Ja kyllä, ulospendelöinnin (Vihdin asukas käy töissä muualla) lisäksi myös sisäänpendelöinti (ulkopaikkakuntalainen käy Vihdissä töissä) on varsin suosittua. Molempien trendi on kasvava siinä missä joukkoliikenteen palvelutaso on laskeva. Tilastoja löytyi helposti vain vuoteen 2018, mutta suunta näkyy selvästi.

Yhteistyö

Usein ehdotettu yhteistyö toisten kuntien kanssa voi vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Yhteistyö on hyvä juttu, kannatan sitä aina. Mutta minkä kuntien kanssa sitä pitäisi tehdä? Lohjan ja Karkkilan kenties? Vihtiläisten säännöllisistä joukkoliikennematkoista noin 76 % suuntautuu Helsinkiin (vuoden 2016 tieto, ei sisällä kunnan sisäisiä koulumatkoja) ja Vihdistä pendelöi 5892 henkilöä eli 45,0 % työllisistä pääkaupunkiseudulle (tilanne 2015). On aivan päivänselvää, että Vihti tukeutuu kasvun, työpaikkojen ja elinvoiman osalta lähinnä pääkaupunkiseutuun, ei Lohjaan tai Karkkilaan. Yhteistyötä pitää tietenkin tehdä myös muiden kuntien kanssa, mutta pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimmät yhteistyötahot. Ja minkä toimijan kautta joukkoliikenneyhteistyötä pääkaupunkiseudun kanssa tehdäänkään?

Käytettävyys

Liikkumisen sujuvuuden lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota palvelun käytettävyyteen. HSL-ratkaisu on vuosikausien kehittämisen tuloksena hioutunut kokonaispaketti, joka ei ole täydellinen, mutta sisältää silti paitsi liikkumisratkaisun, myös huomattavan toimivat taustajärjestelmät, lipunmyyntikanavat, reittioppaat, matkustajainformaation, markkinoinnin ja rajapinnat.

Joukkoliikenteen palvelutaso 2021–2024 Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella -raportti listaa tärkeimmiksi laatutasotekijöiksi nämä:

  • Informaatio yhdestä paikasta
  • Yhteentoimiva lippujärjestelmä
  • Sujuvat matkaketjut
  • Joukkoliikenteen infran kehittäminen ja ylläpito
  • Riittävän tasokas ja kustannustehokas kalusto
  • Markkinointi
  • Esteettömyys
  • Luottavuus ja kilpailukykyiset matka-ajat

Vihdin joukkoliikenteen kyvykkyyttä edellä listattujen kolmen ensimmäisen tekijän osalta voi testata vaikkapa seuraavalla reaalielämän käyttötapausharjoituksella, jonka olen aiemminkin esittänyt. Kukaan ei tuolloin tarttunut haasteeseen – mitä siitä pitäisi tulkita? Kaikki valitsivat kulkuvälineekseen auton? Nopeimmin oikeat vastaukset löytäneelle lupasin aiemmin palkinnon, ja tarjous on yhä voimassa 😉

Tässä haaste kaikille: Ota aikaa ja kokeile selvittää:

1. Miten Tervalammelta (vaikka Tervalammentie 200) pääsee Otaniemeen (Otakaari 1) arkitiistaina klo 8.00 mennessä
2. Paljonko matka maksaa
3a. Mistä lipun saa, voiko ostaa etukäteen verkosta
3b. Miten lipun voi maksaa bussissa
3c. Millä välillä toimii mikäkin vaihtolippu
4a. Miten pääsee takaisin, lähtö Otaniemestä samana päivänä 16.00
4b. Miten pääsee takaisin, lähtö Otaniemestä samana päivänä 18.00
5. Paljonko kertyy kävelymatkaa, edes suunnilleen
6. Paljonko maksaa, mitä lippuja tarvitaan ja mistä ne voi hankkia jos haluaa matkustaa seuraavan kuukauden joka arkipäivä samat matkat

Paljonko meni aikaa? Mitä hakuja, sivustoja ja järjestelmiä käytit?

Nämä ovat julkisen liikenteen käytön kannalta ihan perustietoja, ei mitenkään tarkoituksella vaikeita, vaan normaaleja kysymyksiä.

Jos et lähtenyt tekemään testiä, se johtunee ainakin osittain siitä, että arvelet aivan oikein sen vievän jonkin verran liikaa kallisarvoista aikaasi ja oivallat varmaakin infojärjestelmien ja yhtenäisen lipputuotteen tärkeyden. Jos teit, onneksi olkoon, oivallat varmaakin infojärjestelmien ja yhtenäisen lipputuotteen tärkeyden.

Digitalisaatio

Vihdin joukkoliikennehaasteisiin voi etsiä ratkaisuja myös liikkumisen digitalisaatiosta. Automaattiajoneuvoja saadaan odottaa vielä ainakin vuosikymmenen verran, mutta erilaiset MaaS-ratkaisut ja alustatalous ovat jo osa arkea. Vihdin väestöpohja ei kuitenkaan mitenkään riitä ainakaan markkinaehtoisesti toimivien MaaS-operaattorien toiminnan pyörittämiseen kannattavasti. Toisaalta taas Vihdin ei yksittäisenä kuntana ole millään lailla järkevää lähteä rakentamaan alustoja, eikä siihen olisi toisaalta resursseja tai kyvykkyyttäkään ilman merkittäviä investointeja. Yhtä järjetöntä on lähteä subventoimaan yksityisen toimijan systeemejä, eikä se taitaisi olla oikein sallittuakaan. Nykyisestä hajallaan olevasta järjestelmäsilpusta lienee myös aika vaikeaa koota sellaista pakettia, jonka voisi kohtuullisella vaivalla integroida oikein mihinkään. Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan: HSL on ainoa tämän seutukunnan liikenneoperaattori, jonka palvelujen ympärille MaaS-ratkaisuja on järkevää rakentaa (esimerkkiä vaikkapa Whim). Jos olemme mukana, voimme saada tätäkin kautta aikanaan etua.

HSL nyt!

Vihdissä on aika ymmärtää, että kuntamme kuuluu kiinteänä osana Helsingin seutukuntaan. Voimme hyötyä sijainnistamme vain, jos oivallamme hyödyntää tämän edun. Yksi edellytys on toimiva julkinen liikenne, ja sen järjestämiseksi ainoa järkevä vaihtoehto on liittyä HSL:n jäseneksi mahdollisimman pian.

Palaan tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jäämisen muihin riskeihin myöhemmin.

Lähteet:
Tilastokeskus, Kuntien avainluvut, Alueaikasarjat 1987-2020
Vihdin kunnan HSL-jäsenyys ja vaikutusarvioita -raportti 2018
Joukkoliikenteen palvelutaso 2021–2024 Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella -raportti 2021

Net Zero by 2050, IEA

julkaissut Simontschuk

Kansainvälinen energiajärjestön raportti on ennakoi energia-alan rajuja muutoksia, jotka näkyvät jokaisen arjessa.

Tänään ilmestyi Kansainvälinen energiajärjestön IEA:n raportti Net Zero by 2050, joka kuvaa polun kohti nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Eipä ole helppo polku – ja tässäkin nojataan hiilensidontaan, jota ei edes ole laajamittaisesti olemassa.
En tosiaan lukenyt koko 220-sivuista pakettia, mutta poimin tähän yhteenveto päättäjille -osiosta muutamia kohtia.

Nettopäästöjen nollaaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä on valtava, mutta kriittinen tavoite. Se vaatii vain maailmanlaajuisen energiajärjestelmän täydellisen muutoksen. Raportissa kuvattu polku nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä edellyttää hallituksia vahvistamaan merkittävästi energia- ja ilmastopolitiikkaansa. Ilman tiivistä kansainvälistä yhteistyötä globaalit hiilidioksidipäästöt eivät putoa nollatasoon vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä tehdyt sitoumukset ovat kaukana siitä, mitä edellytetään. Polku nollapäästöihin on kapea: sillä pysymiseen tarvitaan kaikkien käytettävissä olevien puhtaiden ja tehokkaiden energiateknologioiden välitöntä ja laajamittaista käyttöönottoa.

energy roadmap

Muutokset vaikuttavat ihmisten elämän lukuisiin osa-alueisiin – liikenteestä, lämmityksestä ja ruoanlaitosta kaupunkisuunnitteluun ja työpaikkoihin. Raportissa arvioidaan, että noin 55% polun kumulatiivisista päästövähennyksistä liittyy kuluttajien valintoihin, kuten sähköauton hankkimiseen ja energiatehokkaaseen talotekniikkaan. Tottumusten muutokset, kuten automatkojen korvaaminen kävelyllä, pyöräilyllä tai julkisilla liikennevälineillä tai luopuminen pitkistä lennoista, tuottavat myös noin 4% kumulatiivisista päästövähennyksistä.

Electric vehicle sales 2020 -2030
IEA, Electric vehicle sales in the net zero pathway, 2020-2030, IEA, Paris https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/electric-vehicle-sales-in-the-net-zero-pathway-2020-2030

Energiasiirtymissä on otettava huomioon yksilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, ja ihmisiä on kohdeltava aktiivisina osallistujina. Nollatasoon siirtyminen tuo merkittäviä uusia työllistymismahdollisuuksia, ja uusien toimintojen ja puhtaaseen energiaan tehtävien investointien ansiosta vuoteen 2030 mennessä syntyy 14 miljoonaa työpaikkaa. Siirtymä energiatehokkaampiin rakentamiseen, laitteisiin ja kulkuneuvoihin vaatii sekin 16 miljoonen ihmisen työpanoksen. Uudet työt vaativat kuitenkin erilaista osaamista ja sijaisevat toisilla sektoreilla kuin fossiilisen polttoaineiden käytön vähentyessa menetettävät työt, jolta polulla ennekoidaan menetettävän 5 miljoonan työpaikkaa. Suurin osa menetettävistä työpaikoista sijaitsee lähellä fossiilisten polttoaineiden resursseja, ja rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa ongelmia yhteisöille. Siksi tarvitaan huolellista poliittista ohjausta työllisyysvaikutusten aiheuttamien menetysten torjumiseksi esimerkiksi kouluttamalla työntekijöitä uudelleen, sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan uusia energialaitoksia voimakkaasti kärsineille alueille ja tarjoamalla alueellista apua.

Capacity additions in the net zero pathway
IEA, Capacity additions in the net zero pathway, 2020-2030, IEA, Paris https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/capacity-additions-in-the-net-zero-pathway-2020-2030

Tästä voi sitten lähteä miettimään, millaisia vaikutuksia energiasiirtymä tuo vaikka vuosikymmenen tai parin kuluessa jokaisen arkeen: esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan tai taloyhtiöiden energiaremontteihin, julkisten rakennusten lämmittämiseen ja paikallisiin lämpövoimalaitoksiin. Geolämpö, lämpöpumput ylipäätään, aurinkoenergia, tuulivoima, lämpöenergian varastointi ja jatkossa luultavasti myös SMR-voimalat ovat osa ratkaisupakettia. Toisaalta jonkun pitää innovoida, suunnitella ja rakentaa nämä kaikki vaadittavat energiaratkaisut. Se on mahdollisuus, jos siihen osataan tarttua. Jokaisen päätöksentekijän tulee ymmärtää ja huomioida nämä asiat.

Ensisijainen toimi: Tee 2020-luvusta puhtaan energian merkittävän laajentumisen vuosikymmen.

Net Zero by 2050, IEA 2021.
https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050

Aiheeseen liittyvää: Kasvua tukevat, päästöttömät kehityspolut vuoteen 2050, Sitra 2021.
https://www.sitra.fi/julkaisut/kasvua-tukevat-paastottomat-kehityspolut-vuoteen-2050/

Nummela kuvattuna luontopolun suunnalta

Vihti vuosikymmenen kuluttua?

julkaissut Simontschuk

Vihti politiikka -ryhmässä kysyttiin taannoin, millainen Vihti on vuosikymmenen kuluttua. Tällaisen vision virkkasin.

Ekologisen jälleenrakentamisen vuosikymmenellä Vihti on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallikunta, jossa torjutaan aktiivisesti eriarvoisuutta. Tietoon perustuvan päätöksenteon ja tulevaisuuteen suuntaavan otteen ansiosta Vihdissä on käynnissä positiivisen kehityksen itseään ruokkiva kierre, jolle ei loppua näy.

Tervalammen osayleiskaava on valmistunut vuosikymmenen alkupuolella – kolmenkymmenen vuoden uutteran valmistelun jälkeen. Sen myötä alueelle nousee nyt uusia ekologisia pientaloja, joiden asukkaat arvostavat Vihdin viherviihtyvyyttä ja alueen hyviä liikenneyhteyksiä. Monet heistä tekevät etätöitä, kuten lukuiset muutkin Vihti-ilmiöstä innostuneet uudet kuntalaiset, ja mikäpä on tehdessä, kun valokuitua on joka niemessä ja notkelmassa, ja 5g-verkko kattaa koko kunnan. Kylän uudet lapset ja nuoret pääsevät syksyllä juuri remontoituun ja uudelleen avattavaan Tervalammen ympäristöpainotteiseen kouluun ja välttyvät näin koulukuljetuksilta. Se sopiikin ekokylänä tunnetun alueen imagoon. Lähimetsän hakkuu vuosikymmen sitten näkyy vielä maastossa, mutta vähitellen luonto toipuu ja puut kasvavat takaisin.

Kaikkia työtä ei tietenkään tehdä etänä. Onneksi kunnassa ymmärrettiin jo vuosikymmen sitten toimivan julkisen liikenteen ja metropolialueen yhtenäisen lippu- ja liikennejärjestelmän välttämättömyys. Ilman sitä Vihti-ilmiö olisikin kuihtunut alkuunsa. Eräät kunnan sisäiset reitit liikennöidään jo sähköisillä autonomisilla pikkubusseilla, jotka on kehittänyt Palojärven työpaikka-alueella toimiva vihtiläinen yritys. Alueelle on noussut hämmästyttävän nopeasti huomattava cleantech-keskittymä, jonka merkittävin yritys on eräs huomattavan suuri ja tunnettu akkutehdas.

Yrityselämä on muutenkin noussut uuteen kukoistukseen. Hyvä esimerkki toimivasta yritysyhteistyöstä on Nummelan sähköisen lentämisen osaamiskeskus, joka kokoaa ympärilleen maan parhaan tietotaidon. Luksian sähkölentokoneasennuksen perustutkinto on alalla kovin arvostettu ja vähän liiankin suosittu, mutta onneksi aloituspaikkoja lisättiin juuri samalla kun käynnistettiin myös alan jatkokoulutusohjelma. Sähköisen liikenteen muutoshuippu on nyt siirtynyt autoista lentämiseen, mutta myös raideliikenne kiinnostaa vihtiläisiä. Junaa ei silti ihan vielä kannata lähteä Huhmarin asemalle odottamaan, siinä vierähtäisi tunti jos toinenkin. Radan rakentaminen on kuitenkin jo käynnissä. Palveluliiketoiminta on kasvavan Nummelan suurin yrityssektori. Keskustaan on avattu jopa kaksi menestyvää kasvisravintolaa.

Etelä-Nummelan koulu on jäämässä pieneksi. Uuden koulun rakennusmateriaalista käytiin vilkasta keskustelua, mutta juuri ratkenneessa kunnallisessa kansanäänestyksessä huipputrendikäs savirakentaminen voitti täpärästi kilpailevan jurttakangasehdotuksen. Toteutuessaan jurtta olisi ollut Euroopan suurin, ja kannattajat toivoivat siitä kunnalle uutta vetovoimatekijää. Kaikki ovat silti tyytyväisiä päätökseen ja ennen kaikkea Vihdissä vallitsevaan osallistavaan päätöksentekokulttuuriin. Kansalaisyhteiskunta on vahva ja yhteistyöhenki rakentavaa. Vihdissä kunnioitetaan niin itseä, toisia kuin ympäristöäkin. Vihdin vetovoima on on ilman jurttiakin kasvanut kohisten, eikä vähiten 2021 tehdyn päätöksen ansiosta. Tuolloin tajuttiin panostaa kunnan kouluihin, ja tavoitteeksi asetettiin vaatimattomasti tehdä niistä maan parhaita. Kovin kaukana tuo tavoite ei enää ole.

Mutta vaikka niin moni asia onkin muuttunut paremmaksi, yksi asia on ja pysyy: keväinen koirankakkakeskustelu.