liikenne – Pete Simontschuk

Kansainvälinen energiajärjestön raportti on ennakoi energia-alan rajuja muutoksia, jotka näkyvät jokaisen arjessa.

Tänään ilmestyi Kansainvälinen energiajärjestön IEA:n raportti Net Zero by 2050, joka kuvaa polun kohti nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Eipä ole helppo polku – ja tässäkin nojataan hiilensidontaan, jota ei edes ole laajamittaisesti olemassa.
En tosiaan lukenyt koko 220-sivuista pakettia, mutta poimin tähän yhteenveto päättäjille -osiosta muutamia kohtia.

Nettopäästöjen nollaaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä on valtava, mutta kriittinen tavoite. Se vaatii vain maailmanlaajuisen energiajärjestelmän täydellisen muutoksen. Raportissa kuvattu polku nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä edellyttää hallituksia vahvistamaan merkittävästi energia- ja ilmastopolitiikkaansa. Ilman tiivistä kansainvälistä yhteistyötä globaalit hiilidioksidipäästöt eivät putoa nollatasoon vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä tehdyt sitoumukset ovat kaukana siitä, mitä edellytetään. Polku nollapäästöihin on kapea: sillä pysymiseen tarvitaan kaikkien käytettävissä olevien puhtaiden ja tehokkaiden energiateknologioiden välitöntä ja laajamittaista käyttöönottoa.

Muutokset vaikuttavat ihmisten elämän lukuisiin osa-alueisiin – liikenteestä, lämmityksestä ja ruoanlaitosta kaupunkisuunnitteluun ja työpaikkoihin. Raportissa arvioidaan, että noin 55% polun kumulatiivisista päästövähennyksistä liittyy kuluttajien valintoihin, kuten sähköauton hankkimiseen ja energiatehokkaaseen talotekniikkaan. Tottumusten muutokset, kuten automatkojen korvaaminen kävelyllä, pyöräilyllä tai julkisilla liikennevälineillä tai luopuminen pitkistä lennoista, tuottavat myös noin 4% kumulatiivisista päästövähennyksistä.

Electric vehicle sales 2020 -2030 — IEA, Electric vehicle sales in the net zero pathway, 2020-2030, IEA, Paris https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/electric-vehicle-sales-in-the-net-zero-pathway-2020-2030

Energiasiirtymissä on otettava huomioon yksilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, ja ihmisiä on kohdeltava aktiivisina osallistujina. Nollatasoon siirtyminen tuo merkittäviä uusia työllistymismahdollisuuksia, ja uusien toimintojen ja puhtaaseen energiaan tehtävien investointien ansiosta vuoteen 2030 mennessä syntyy 14 miljoonaa työpaikkaa. Siirtymä energiatehokkaampiin rakentamiseen, laitteisiin ja kulkuneuvoihin vaatii sekin 16 miljoonen ihmisen työpanoksen. Uudet työt vaativat kuitenkin erilaista osaamista ja sijaisevat toisilla sektoreilla kuin fossiilisen polttoaineiden käytön vähentyessa menetettävät työt, jolta polulla ennekoidaan menetettävän 5 miljoonan työpaikkaa. Suurin osa menetettävistä työpaikoista sijaitsee lähellä fossiilisten polttoaineiden resursseja, ja rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa ongelmia yhteisöille. Siksi tarvitaan huolellista poliittista ohjausta työllisyysvaikutusten aiheuttamien menetysten torjumiseksi esimerkiksi kouluttamalla työntekijöitä uudelleen, sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan uusia energialaitoksia voimakkaasti kärsineille alueille ja tarjoamalla alueellista apua.

IEA, Capacity additions in the net zero pathway, 2020-2030, IEA, Paris https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/capacity-additions-in-the-net-zero-pathway-2020-2030

Tästä voi sitten lähteä miettimään, millaisia vaikutuksia energiasiirtymä tuo vaikka vuosikymmenen tai parin kuluessa jokaisen arkeen: esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan tai taloyhtiöiden energiaremontteihin, julkisten rakennusten lämmittämiseen ja paikallisiin lämpövoimalaitoksiin. Geolämpö, lämpöpumput ylipäätään, aurinkoenergia, tuulivoima, lämpöenergian varastointi ja jatkossa luultavasti myös SMR-voimalat ovat osa ratkaisupakettia. Toisaalta jonkun pitää innovoida, suunnitella ja rakentaa nämä kaikki vaadittavat energiaratkaisut. Se on mahdollisuus, jos siihen osataan tarttua. Jokaisen päätöksentekijän tulee ymmärtää ja huomioida nämä asiat.

Ensisijainen toimi: Tee 2020-luvusta puhtaan energian merkittävän laajentumisen vuosikymmen.

Net Zero by 2050, IEA 2021.
https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050

Aiheeseen liittyvää: Kasvua tukevat, päästöttömät kehityspolut vuoteen 2050, Sitra 2021.
https://www.sitra.fi/julkaisut/kasvua-tukevat-paastottomat-kehityspolut-vuoteen-2050/

Vihti politiikka -ryhmässä kysyttiin taannoin, millainen Vihti on vuosikymmenen kuluttua. Tällaisen vision virkkasin.

Ekologisen jälleenrakentamisen vuosikymmenellä Vihti on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallikunta, jossa torjutaan aktiivisesti eriarvoisuutta. Tietoon perustuvan päätöksenteon ja tulevaisuuteen suuntaavan otteen ansiosta Vihdissä on käynnissä positiivisen kehityksen itseään ruokkiva kierre, jolle ei loppua näy.

Tervalammen osayleiskaava on valmistunut vuosikymmenen alkupuolella – kolmenkymmenen vuoden uutteran valmistelun jälkeen. Sen myötä alueelle nousee nyt uusia ekologisia pientaloja, joiden asukkaat arvostavat Vihdin viherviihtyvyyttä ja alueen hyviä liikenneyhteyksiä. Monet heistä tekevät etätöitä, kuten lukuiset muutkin Vihti-ilmiöstä innostuneet uudet kuntalaiset, ja mikäpä on tehdessä, kun valokuitua on joka niemessä ja notkelmassa, ja 5g-verkko kattaa koko kunnan. Kylän uudet lapset ja nuoret pääsevät syksyllä juuri remontoituun ja uudelleen avattavaan Tervalammen ympäristöpainotteiseen kouluun ja välttyvät näin koulukuljetuksilta. Se sopiikin ekokylänä tunnetun alueen imagoon. Lähimetsän hakkuu vuosikymmen sitten näkyy vielä maastossa, mutta vähitellen luonto toipuu ja puut kasvavat takaisin.

Kaikkia työtä ei tietenkään tehdä etänä. Onneksi kunnassa ymmärrettiin jo vuosikymmen sitten toimivan julkisen liikenteen ja metropolialueen yhtenäisen lippu- ja liikennejärjestelmän välttämättömyys. Ilman sitä Vihti-ilmiö olisikin kuihtunut alkuunsa. Eräät kunnan sisäiset reitit liikennöidään jo sähköisillä autonomisilla pikkubusseilla, jotka on kehittänyt Palojärven työpaikka-alueella toimiva vihtiläinen yritys. Alueelle on noussut hämmästyttävän nopeasti huomattava cleantech-keskittymä, jonka merkittävin yritys on eräs huomattavan suuri ja tunnettu akkutehdas.

Yrityselämä on muutenkin noussut uuteen kukoistukseen. Hyvä esimerkki toimivasta yritysyhteistyöstä on Nummelan sähköisen lentämisen osaamiskeskus, joka kokoaa ympärilleen maan parhaan tietotaidon. Luksian sähkölentokoneasennuksen perustutkinto on alalla kovin arvostettu ja vähän liiankin suosittu, mutta onneksi aloituspaikkoja lisättiin juuri samalla kun käynnistettiin myös alan jatkokoulutusohjelma. Sähköisen liikenteen muutoshuippu on nyt siirtynyt autoista lentämiseen, mutta myös raideliikenne kiinnostaa vihtiläisiä. Junaa ei silti ihan vielä kannata lähteä Huhmarin asemalle odottamaan, siinä vierähtäisi tunti jos toinenkin. Radan rakentaminen on kuitenkin jo käynnissä. Palveluliiketoiminta on kasvavan Nummelan suurin yrityssektori. Keskustaan on avattu jopa kaksi menestyvää kasvisravintolaa.

Etelä-Nummelan koulu on jäämässä pieneksi. Uuden koulun rakennusmateriaalista käytiin vilkasta keskustelua, mutta juuri ratkenneessa kunnallisessa kansanäänestyksessä huipputrendikäs savirakentaminen voitti täpärästi kilpailevan jurttakangasehdotuksen. Toteutuessaan jurtta olisi ollut Euroopan suurin, ja kannattajat toivoivat siitä kunnalle uutta vetovoimatekijää. Kaikki ovat silti tyytyväisiä päätökseen ja ennen kaikkea Vihdissä vallitsevaan osallistavaan päätöksentekokulttuuriin. Kansalaisyhteiskunta on vahva ja yhteistyöhenki rakentavaa. Vihdissä kunnioitetaan niin itseä, toisia kuin ympäristöäkin. Vihdin vetovoima on on ilman jurttiakin kasvanut kohisten, eikä vähiten 2021 tehdyn päätöksen ansiosta. Tuolloin tajuttiin panostaa kunnan kouluihin, ja tavoitteeksi asetettiin vaatimattomasti tehdä niistä maan parhaita. Kovin kaukana tuo tavoite ei enää ole.

Mutta vaikka niin moni asia onkin muuttunut paremmaksi, yksi asia on ja pysyy: keväinen koirankakkakeskustelu.

Avainsana: liikenne

Net Zero by 2050, IEA

Vihti vuosikymmenen kuluttua?