Avainsana: palvelut

Miksi SOTE?

julkaissut Simontschuk

Suomen terveydenhuolto on tutkitusti maailman kustannustehokkainta ja laadultaan aivan huippuluokkaa*

Eipä uskoisi, kun yrittää varata lääkäriaikaa – ja saa sen kuukauden päähän. Tutkimusta ei silti käy kiistäminen: tulos on faktaa vuodelta 2018, eikä terveydenhuollon laatu ole mitenkään voinut kolmessa vuodessa tyystin romahtaa, etenkin kun trendi on siihen asti ollut kohti parempaa.

Miksi sitten tarvitaan soteuudistus jos kerran Suomi on ennestäänkin terveydenhuollon mallimaa?

Suomen terveydenhuollon ongelmat piilevät perusterveydenhuollon saatavuudessa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä, ei niinkään terveydenhuollon laadussa. Asiakkaan näkökulmasta usein tärkeintä olisi saada hoitopalveluja nopeasti ja läheltä. Yhdenvertaisuus ei toteudu* ja terveyserot* ovat huomattavia. Työvoiman saatavuudessa on haasteita, eikä sitä yhtään helpota väestön ikääntyminen*, joka lisää myös ikäsidonnaisia sotekuluja.

Soteuudistus ei tietenkään korjaa näitä ongelmia kerralla kuntoon, ei tietenkään. Päinvastoin sotessa riittää tekemistä ja haasteita. Alkukaan ei ole ruusuinen: ratkaisua leivottiin vähintään vuosikymmen tai laskentatavasta riippuen kauemminkin. Aluevaalit piti järjestää jo 2018, sitten 2019, mutta koko soteratkaisu kaatui samoin kuin hallitus. Monen monta muutakin kummaa tässä matkalla on tapahtunut, ja monilta on usko loppunut jo aikaa sitten, myös minulta. Enkä voi väittää, että olisin koskaan ollut ainakaan aiemmin esitetyn maakuntahallinnon suuri kannattaja, eikä lopulta saavutettu malli liiallisine hyvinvointialueineen ole täysin optimaalinen. Lisäksi tuntuu, että uudistus viedään läpi aika rajulla vauhdilla.

Pelkästään uudelleenorganisoituminen on valtava työmaa, samoin it-järjestelmien yhtenäistäminen ja vaikkapa johtamisjärjestelmän luominen. Samaan aikaan on pidettävä pyörät pyörimässä ja vieläpä kurottava kiinni koronavuosien tuomaa hoitovelkaa. Yhteistyökuviot eivät nekään hioudu hetkessä. Uusien digipalvelujen hyödyntämistä tulisi edistää, mutta eivät ne itsestään tule käyttöönotetuiksi.

Haasteista huolimatta uusi sotemalli myös mahdollistaa paljon. Se tarjoaa aiempaan verrattuna valtavan paljon parempia mahdollisuuksia ja työkaluja ratkoa nykyisiä ja tulevia haasteita. Yhtenäiset tietojärjestelmät, arvonluontiketjujen virtaviivaistaminen, digitaalisten asiointipalvelujen kehittäminen, suuremmat hankintayksiköt ja parempi keskitetty hankintaosaaminen, ostopalvelujen parantaminen, yhtenäinen palvelutarpeen arviointi ja ylipäätään yhteistyön parantaminen ovat hyviä tavoitteita. Lisäksi perusterveydenhuolto saadaan paremmin integroitua erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kanssa, jolla on ainakin lähtökohtaisesti toimintaa tehostava vaikutus. Hoitopoluista on paljon helpompi luoda mutkattomia ja ne päättyvät toivottavasti aiempaa harvemmin umpikujaan. Suuruuden ekonomia myös parantaa työvoiman saatavuutta. Henkilökunta saa vihdoin työrauhan ja toimintaa voidaan aidosti ja pitkäjänteisesti kehittää.

Toimintaa on tehostettava ja tuottavuutta edelleen lisättävä, mutta tehostaminen on tehtävä organisaation toimintamallien ja työnkulkujen järkeistämisellä, ei ennestään ylikuormitetun terveydenhuoltohenkilöstön työkuormaa kasvattamalla. Työkuorma on päinvastoin kevennettävä, ja tässä prosessien järkeistäminen on avainasemassa.

Tavoitteissa on mukana myös tietoon perustuvan johtamisen ja ohjaamisen periaate, joka on aivan olennainen uudistuksen onnistumisen kannalta. Datan perusteella voidaan seurata ja arvioida hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta, jolloin voidaan entistä paremmin valita käyttöön parhaiten toimivaksi todettuja keinoja ja toimia. Kerättyä dataa on käytettävä palvelulaadun mittaamiseen. Tehokkaat ja toimivat laatumittarit ovat palvelun kehittämisen ja ohjaamisen kannalta aivan olennaisia, mutta tällä hetkellä niissä on puutteita. Laadun ja sen osatekijöiden määrittely on tehtävä huolella, jotta laatua kuvaavat mittarit voidaan asettaa ja kerätyn datan perusteella voidaan tarvittaessa tehdä tarvittavia ohjaustoimia palvelun sisältöön riittävän tehokkaasti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Toinen merkittävä asia on painopisteen siirtäminen keskitetysti ennaltaehkäisevän palvelun suuntaan. Varhainen puuttuminen ja ongelmien hoitaminen ajoissa on paitsi taloudellisesti kannattavampaa, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Tiedon keruuseen perustuvilla tekoälyä hyödyntävillä järjestelmillä voidaan jatkossa mahdollistaa merkittävästi parempi ennaltaehkäisevä ja yksilöllinen hoito. Dataa kerätään jo nyt varsin paljon, mutta sen hyödyntäminen on vielä aivan alkuvaiheessa. Hoito- ja sairaushistorian perusteella olisi mahdollista tehdä ennakoivia yksilöllisiä sosiaali- ja terveysongelmia ennaltaehkäiseviä hoitosuunnitelmia, jotka tunnistavat yksilöllisiä riskejä ja tarjoavat työkaluja niiden vähentämiseen aivan uudella tavalla. Tämä hyödyttää palvelun käyttäjää, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua.

Soteuudistuksessa useimpia kiinnostanee se, pääseekö jatkossa tarpeen tullen ripeästi hoitoon, onko lähin terveyskeskus helposti saavutettavissa, saako vanhuspalveluissa hyvää hoitoa, saako kipeän hampaan paikattua, löytääkö asunnoton kodin, saako vähävarainen lapsiperhe apua, kauanko mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva joutuu odottamaan hoitoon pääsyä ja vastaavat käytännön asiat. Ja niin pitääkin: nämä ovat täsmälleen oikeita ja olennaisia asioita. Mutta jos soteuudistuksen perustuksia hallintohimmeleineen ja tietojärjestelmineen ei rakenneta oikein, tuhrautuu rajallisia voimavaroja tehottoman toiminnan ylläpitämiseen. Siksi uudistuksen alkuvaiheessa olennaisinta on rakentaa toimiva ja järkevästi johdettu organisaatio, toimivat tietojärjestelmät ja sujuvat prosessit. Ilman niitä käytännön tasolla ei saavuteta niitä hyötyjä, jotka uudistuksen myötä on nyt mahdollista saavuttaa.

On selvää, että soteuudistus tarvitaan, ja nyt lähdetään rakentamaan tulevaisuuden haasteet kestävää järjestelmää. Uudistus tarjoaa todellisen mahdollisuuden parantaa palveluja, yhtenäistää käytäntöjä ja järjestelmiä sekä liittää yhteen paljon entistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluja – ja lopulta säästää myös kustannuksissa, tai ainakin estää kustannusten hallitsemattoman kasvun. Tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin vaatii muutosta ohjaavilta tahoilta kokonaisuuksien hahmottamista ja kykyä ymmärtää monimutkaisia systeemejä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittämistä ohjaamaan tarvitaan ihmisiä, jotka kykenevät ennakoimaan tulevaa ja haluavat rakentaa hyvin johdettuja käyttäjälähtöisiä sotepalveluja.

Siksi lähdin ehdokkaaksi aluevaaleihin.

Nummela kuvattuna luontopolun suunnalta

Vihti vuosikymmenen kuluttua?

julkaissut Simontschuk

Vihti politiikka -ryhmässä kysyttiin taannoin, millainen Vihti on vuosikymmenen kuluttua. Tällaisen vision virkkasin.

Ekologisen jälleenrakentamisen vuosikymmenellä Vihti on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallikunta, jossa torjutaan aktiivisesti eriarvoisuutta. Tietoon perustuvan päätöksenteon ja tulevaisuuteen suuntaavan otteen ansiosta Vihdissä on käynnissä positiivisen kehityksen itseään ruokkiva kierre, jolle ei loppua näy.

Tervalammen osayleiskaava on valmistunut vuosikymmenen alkupuolella – kolmenkymmenen vuoden uutteran valmistelun jälkeen. Sen myötä alueelle nousee nyt uusia ekologisia pientaloja, joiden asukkaat arvostavat Vihdin viherviihtyvyyttä ja alueen hyviä liikenneyhteyksiä. Monet heistä tekevät etätöitä, kuten lukuiset muutkin Vihti-ilmiöstä innostuneet uudet kuntalaiset, ja mikäpä on tehdessä, kun valokuitua on joka niemessä ja notkelmassa, ja 5g-verkko kattaa koko kunnan. Kylän uudet lapset ja nuoret pääsevät syksyllä juuri remontoituun ja uudelleen avattavaan Tervalammen ympäristöpainotteiseen kouluun ja välttyvät näin koulukuljetuksilta. Se sopiikin ekokylänä tunnetun alueen imagoon. Lähimetsän hakkuu vuosikymmen sitten näkyy vielä maastossa, mutta vähitellen luonto toipuu ja puut kasvavat takaisin.

Kaikkia työtä ei tietenkään tehdä etänä. Onneksi kunnassa ymmärrettiin jo vuosikymmen sitten toimivan julkisen liikenteen ja metropolialueen yhtenäisen lippu- ja liikennejärjestelmän välttämättömyys. Ilman sitä Vihti-ilmiö olisikin kuihtunut alkuunsa. Eräät kunnan sisäiset reitit liikennöidään jo sähköisillä autonomisilla pikkubusseilla, jotka on kehittänyt Palojärven työpaikka-alueella toimiva vihtiläinen yritys. Alueelle on noussut hämmästyttävän nopeasti huomattava cleantech-keskittymä, jonka merkittävin yritys on eräs huomattavan suuri ja tunnettu akkutehdas.

Yrityselämä on muutenkin noussut uuteen kukoistukseen. Hyvä esimerkki toimivasta yritysyhteistyöstä on Nummelan sähköisen lentämisen osaamiskeskus, joka kokoaa ympärilleen maan parhaan tietotaidon. Luksian sähkölentokoneasennuksen perustutkinto on alalla kovin arvostettu ja vähän liiankin suosittu, mutta onneksi aloituspaikkoja lisättiin juuri samalla kun käynnistettiin myös alan jatkokoulutusohjelma. Sähköisen liikenteen muutoshuippu on nyt siirtynyt autoista lentämiseen, mutta myös raideliikenne kiinnostaa vihtiläisiä. Junaa ei silti ihan vielä kannata lähteä Huhmarin asemalle odottamaan, siinä vierähtäisi tunti jos toinenkin. Radan rakentaminen on kuitenkin jo käynnissä. Palveluliiketoiminta on kasvavan Nummelan suurin yrityssektori. Keskustaan on avattu jopa kaksi menestyvää kasvisravintolaa.

Etelä-Nummelan koulu on jäämässä pieneksi. Uuden koulun rakennusmateriaalista käytiin vilkasta keskustelua, mutta juuri ratkenneessa kunnallisessa kansanäänestyksessä huipputrendikäs savirakentaminen voitti täpärästi kilpailevan jurttakangasehdotuksen. Toteutuessaan jurtta olisi ollut Euroopan suurin, ja kannattajat toivoivat siitä kunnalle uutta vetovoimatekijää. Kaikki ovat silti tyytyväisiä päätökseen ja ennen kaikkea Vihdissä vallitsevaan osallistavaan päätöksentekokulttuuriin. Kansalaisyhteiskunta on vahva ja yhteistyöhenki rakentavaa. Vihdissä kunnioitetaan niin itseä, toisia kuin ympäristöäkin. Vihdin vetovoima on on ilman jurttiakin kasvanut kohisten, eikä vähiten 2021 tehdyn päätöksen ansiosta. Tuolloin tajuttiin panostaa kunnan kouluihin, ja tavoitteeksi asetettiin vaatimattomasti tehdä niistä maan parhaita. Kovin kaukana tuo tavoite ei enää ole.

Mutta vaikka niin moni asia onkin muuttunut paremmaksi, yksi asia on ja pysyy: keväinen koirankakkakeskustelu.