Kuten aiemmin esimerkiksi tässä jutussa totesin, Vihdin olisi korkea aika ymmärtää käyttää omia vetovoimatekijöitään. Datakeskuksen rakentaminen Vihtiin on osoitus siitä, että kunnassa todella ollaan hereillä ja ymmärretään hyödyntää vahvuuksiame.
Yksi Vihdin kiistattomista vahvuuksista on sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa. Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen alueella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Vihdissä on kuitenkin edullisempaa maata ja enemmän tilaa – silti kohtuumatkan päässä pääkaupunkiseudusta.
Datakeskusten rakentaminen Suomeen (ja Vihtiin!) kertoo siitä, että kansainväliset toimijat näkevät toimintaympäristömme vakaana ja luottavat siihen, että osaajia on tarjolla. Epäilemättä myös Suomen viileä ilmasto, kohtuuhintaan tarjolla olevat isot tontit, toimintavarma sähköverkko, vähäpäätöinen sähkö, luotettavat datayhteydet ja monissa paikoissa valmiiksi oleva kaukolämpöverkko ovat tärkeitä tekijöitä sijoituspaikkojen valinnassa.
Sijoituskunnalleen isot konesalit tuovat sekä suoria että epäsuoria työpaikkoja. Vihdille Microsoftin päätös voi merkitä päänavausta datakeskuksen ympärille syntyvälle pilvipalveluklusterille ja muun tietointensiivisen talouden liiketoiminnalle. Vähintäänkin se on tervetullut lisä monipuolistamaan Vihdin elinkeinorakennetta ja synnyttää myös positiivisen mielikuvan – tekijä, jota usein aliarvioidaan. Datakeskukset luovat ympärilleen paitsi pilvipalveluihin, myös kyberturvallisuuteen ja energiateknologiaan liittyvää osaamista. Mahdollisista tonttikaupan tuloista tai vuokrista ei ole annettu julkisuuteen tarkempaa tietoa, mutta epäilemättä Vihti saa merkittävän tuoton ja jatkossa myös mukavan lisän verotuloihin.
Koska konesalien on varmistettava sähkönsaantinsa myös häiriötilanteissa, niihin rakennetaan usein oma varavoimalaitos, ja mikäli se kytketään osaksi sähköverkkoa, se lisää kapasiteettinsa verran sähkön toimitusvarmuutta tehopulatilanteissa. Lisäksi datakeskuksissa käytetään akkuja ja niiden käyttö kiihdyttää akkuteknologian kehitystä ja käyttöönottoa.
Datakeskuksen suomalaisille käyttäjille lähempänä sijaitseva data näkyy parhaimmillaan palvelun pienentyneenä latenssina. Datan pysyminen EU/ETA-alueen sisällä taas on monelle eurooppalaiselle käyttäjälle pakollinen tietoturvavaatimus.
Datakeskukset käyttävät paljon (vähäpäästöistä) sähköä ja tuottavat merkittävästi lämpöä, joka keskuksen näkökulmasta on hukkalämpöä, mutta sen hyödyntäjän näkökulmasta edullista lämpöenergiaa. Julkistetuissa tiedoissa ei vielä kerrota, miten datakeskuksen hukkalämpö aiotaan hyödyntää. Parhaimmillaan hukkalämmön talteenotto vähentää merkittävästi tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita tai muuta poltettavaa raaka-ainetta kaukolämmitykseen.
Tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jääminen merkitsee näivettyvää kehityskulkua. Vihti on pitkään tarponut eriytyvän kehityksen polulla, mutta datakeskushanke luo toiveita paremmista näkymistä.
Mitä Vihdissä pitää tehdä, jotta saamme osamme investointibuumista?
(FB-kirjoitus 100621, mutta laitetaan nyt sama tännekin)
Vihdissä ei keitetä sellua eikä vesivoimaakaan ole tarjolla. Kolme mahtavaa valttia Vihdillä kuitenkin on, ne ovat asuntokaupan vanhaa viisautta lainaten sijainti, sijainti ja sijainti. Kun näihin yhdistetään kohtuuhintainen maa, toimiva liikenne ja sujuvat palvelut, voi yhtälöstä syntyä kiinnostusta sijoittaa liiketoimintaa Vihtiin. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen käsittämään myös uusia ja osin myös korkean tuottavuuden aloja voisi olla hyvä tavoite – unohtamatta tietenkään jo nyt Vihdissä toimivia mainitoita yrityksiä.
”Talousmaantieteen kirjallisuudessa on jo yli kahdenkymmenen vuoden aikana esitetty, että tietointensiivisen globaalitalouden aikana maailma rakentuu uudelleen juuri suurten kaupunkialueiden varaan.” (Uudenmaan liitto – tulevaisuuskirja)
Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen aluella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Meidän täytyy ymmärtää hyötyä näistä tekijöistä.
Mutta mitä sitten olisi kehitettävä? Äkkiseltään tulee mieleen muutama asia – ei ehkä mitään uutta ja mullistavaa, mutta ehkä näitä kannattaa käsitellä ja toistella.
Kunnan palvelut:
Kaavoituksen pullonkaululoja on pakko tarkastella ja läpimenoaikoja lyhentää. Jonkinlainen hitaus on toki tavallaan sisäänrakennettuna kaavoitusprosessiin, sillä kaavoitus vaikuttaa vuosikymmenien päähän niin asumiseen, liikenteeseen, palveluihin kuin elinkeinorakenteeseenkin, eikä näitä kysymyksiä voi ratkoa liian kiireellä. Kohtuuttoman hidas prosessi kuitenkin pysäyttää kehityksen. Esimerkiksi Etelä-Nummelan yritysalue ei taida ehtiä hyötyä linkitetyssä jutussa mainitusta investointibuumista.
Tulevan aseman ympäristö on syytä kaavoittaa riittävän tiiviiksi. Väljempää asumismuotoa on Vihdissä tarjolla niille, jotka sitä arvostavat – vaikka siellä kylissä, joista pidetään myös huolta.
Elinvoimapalvelut ja vaikkapa uusyritysneuvoja ovat tärkeitä palveluja, mutta eivät yksin riitä. Kehittäminen on pitkäjänteistä tekemistä, eikä oikoteitä oikein ole. Olen sanonut tämän ainakin pari kertaa aiemminkin: Kannattaa katsoa mitä Kaarinassa on tehty ja kopioida parhaat käytännöt-
Rakennusvalvonnan ja luvituksen on toimittava ripeästi ja asiakaslähtöisesti. Ilmeisesti näin onkin, mutta vielä voi parantaakin.
Liikenneyhteyksien pitää olla toimivia, siis myös ja nimenomaan joukkoliikenteen. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että sekä työntekijät että asiakkaat pääsevät liikkumaan.
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulee olla laadukkaita, jotta tänne muuttava voi olla varma lastensa ensiluokkaisesta opetuksesta
Kulttturi- ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä viihtyvyyden kannalta, samoin
rakennettu ympäristö ja viherviihtyvyys
Muuta:
Korona-aika on kurittanut ravintoloita. Onko jotain, mitä kunta voi tehdä, jotta kuntakeskuksissa säilyy jatkossakin viihtyvyyttä lisääviä kivoja ravintoloita ja kahviloita?
Kun joku asia ei toimi, sitä kannattaa muuttaa eikä hakata päätä seinään. Vihdin joukkoliikenteen parantamisessa ei riitä enää pieniä ongelmakohtia parsiva inkrementaalinen kehitys, vaan nyt tarvitaan tulevaisuuden tarpeet huomioiva kestävä ratkaisu, joka lisää samalla kunnan vetovoimaa. Toimiva joukkoliikenne ei ole menoerä, vaan investointi.
Vihdissä on kipuiltu joukkoliikenteen ja sen järjestämisen kanssa jo vuosia. Paljon työtä ja rahaa on käytetty, ja onhan sillä saatu annettujen raamien rajoissa aikaan jonkinlaisia ratkaisujakin. Nummelasta pääsee liikkumaan Helsingin suuntaan kohtuullisen kätevästi, mutta muu Vihti ei ole aivan yhtä onnellisessa asemassa.
Talous
Vuonna 2018 valmistuneen selvityksen mukaan HSL-ratkaisun kustannus olisi ollut noin 2,5Me, ja Karkkilan yhteydet mukaan lukien 2,6Me. Vertailun vuoksi joukkoliikenteen itse järjestämään päätynyt Nurmijärvi käytti 2019 avoimeen joukkoliikenteeseen 3,62 miljoonaa euroa.
HSL-selvityksen laskelma ei kuitenkaan huomioi kuin suorat kustannusvaikutukset. Esimerkiksi vaikutukset verokertymään jäävät huomiotta. Markku Suistola on tässä kirjoituksessa ansiokkaasti käsitellyt mm. verotuottonäkökulmaa.
Koska talous ja tietoon perustuva päätöksenteko on minulle tärkeää, haluaisin oikeastaan nähdä paperin, jossa näkyvät myös kaikki muutkin talousvaikusarviot. Joukkoliikenne on paljon muutakin kuin menoerä, se on kuntalaisten kannalta olennainen palvelu, joka tuottaa paitsi hyvinvointia, myös taloudellisia hyötyjä sekä suoraan kunnalle että kunnan elinkeinoelämälle. Toisaalta vuosittain joukkoliikenteen toimimattomuudesta aiheutuva tappio pitäisi sekin laskea. Negatiivisia kerrannaisvaikutuksia syntyy joka kerta, kun yksityishenkilö tai yritys päättää joko olla muuttamatta Vihtiin tunnetusti huonon julkisen liikenteen takia tai toisaalta muuttaa täältä pois parempien liikenneyhteyksien ääreen. Yrityksille vaikutukset voivat näkyä myös esimerkiksi ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa. Tällaisen vaikutusarvion tekeminen ei liene mahdotonta.
Ja kyllä, ulospendelöinnin (Vihdin asukas käy töissä muualla) lisäksi myös sisäänpendelöinti (ulkopaikkakuntalainen käy Vihdissä töissä) on varsin suosittua. Molempien trendi on kasvava siinä missä joukkoliikenteen palvelutaso on laskeva. Tilastoja löytyi helposti vain vuoteen 2018, mutta suunta näkyy selvästi.
Yhteistyö
Usein ehdotettu yhteistyö toisten kuntien kanssa voi vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Yhteistyö on hyvä juttu, kannatan sitä aina. Mutta minkä kuntien kanssa sitä pitäisi tehdä? Lohjan ja Karkkilan kenties? Vihtiläisten säännöllisistä joukkoliikennematkoista noin 76 % suuntautuu Helsinkiin (vuoden 2016 tieto, ei sisällä kunnan sisäisiä koulumatkoja) ja Vihdistä pendelöi 5892 henkilöä eli 45,0 % työllisistä pääkaupunkiseudulle (tilanne 2015). On aivan päivänselvää, että Vihti tukeutuu kasvun, työpaikkojen ja elinvoiman osalta lähinnä pääkaupunkiseutuun, ei Lohjaan tai Karkkilaan. Yhteistyötä pitää tietenkin tehdä myös muiden kuntien kanssa, mutta pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimmät yhteistyötahot. Ja minkä toimijan kautta joukkoliikenneyhteistyötä pääkaupunkiseudun kanssa tehdäänkään?
Käytettävyys
Liikkumisen sujuvuuden lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota palvelun käytettävyyteen. HSL-ratkaisu on vuosikausien kehittämisen tuloksena hioutunut kokonaispaketti, joka ei ole täydellinen, mutta sisältää silti paitsi liikkumisratkaisun, myös huomattavan toimivat taustajärjestelmät, lipunmyyntikanavat, reittioppaat, matkustajainformaation, markkinoinnin ja rajapinnat.
Vihdin joukkoliikenteen kyvykkyyttä edellä listattujen kolmen ensimmäisen tekijän osalta voi testata vaikkapa seuraavalla reaalielämän käyttötapausharjoituksella, jonka olen aiemminkin esittänyt. Kukaan ei tuolloin tarttunut haasteeseen – mitä siitä pitäisi tulkita? Kaikki valitsivat kulkuvälineekseen auton? Nopeimmin oikeat vastaukset löytäneelle lupasin aiemmin palkinnon, ja tarjous on yhä voimassa 😉
Tässä haaste kaikille: Ota aikaa ja kokeile selvittää:
1. Miten Tervalammelta (vaikka Tervalammentie 200) pääsee Otaniemeen (Otakaari 1) arkitiistaina klo 8.00 mennessä 2. Paljonko matka maksaa 3a. Mistä lipun saa, voiko ostaa etukäteen verkosta 3b. Miten lipun voi maksaa bussissa 3c. Millä välillä toimii mikäkin vaihtolippu 4a. Miten pääsee takaisin, lähtö Otaniemestä samana päivänä 16.00 4b. Miten pääsee takaisin, lähtö Otaniemestä samana päivänä 18.00 5. Paljonko kertyy kävelymatkaa, edes suunnilleen 6. Paljonko maksaa, mitä lippuja tarvitaan ja mistä ne voi hankkia jos haluaa matkustaa seuraavan kuukauden joka arkipäivä samat matkat
Paljonko meni aikaa? Mitä hakuja, sivustoja ja järjestelmiä käytit?
Nämä ovat julkisen liikenteen käytön kannalta ihan perustietoja, ei mitenkään tarkoituksella vaikeita, vaan normaaleja kysymyksiä.
Jos et lähtenyt tekemään testiä, se johtunee ainakin osittain siitä, että arvelet aivan oikein sen vievän jonkin verran liikaa kallisarvoista aikaasi ja oivallat varmaakin infojärjestelmien ja yhtenäisen lipputuotteen tärkeyden. Jos teit, onneksi olkoon, oivallat varmaakin infojärjestelmien ja yhtenäisen lipputuotteen tärkeyden.
Digitalisaatio
Vihdin joukkoliikennehaasteisiin voi etsiä ratkaisuja myös liikkumisen digitalisaatiosta. Automaattiajoneuvoja saadaan odottaa vielä ainakin vuosikymmenen verran, mutta erilaiset MaaS-ratkaisut ja alustatalous ovat jo osa arkea. Vihdin väestöpohja ei kuitenkaan mitenkään riitä ainakaan markkinaehtoisesti toimivien MaaS-operaattorien toiminnan pyörittämiseen kannattavasti. Toisaalta taas Vihdin ei yksittäisenä kuntana ole millään lailla järkevää lähteä rakentamaan alustoja, eikä siihen olisi toisaalta resursseja tai kyvykkyyttäkään ilman merkittäviä investointeja. Yhtä järjetöntä on lähteä subventoimaan yksityisen toimijan systeemejä, eikä se taitaisi olla oikein sallittuakaan. Nykyisestä hajallaan olevasta järjestelmäsilpusta lienee myös aika vaikeaa koota sellaista pakettia, jonka voisi kohtuullisella vaivalla integroida oikein mihinkään. Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan: HSL on ainoa tämän seutukunnan liikenneoperaattori, jonka palvelujen ympärille MaaS-ratkaisuja on järkevää rakentaa (esimerkkiä vaikkapa Whim). Jos olemme mukana, voimme saada tätäkin kautta aikanaan etua.
HSL nyt!
Vihdissä on aika ymmärtää, että kuntamme kuuluu kiinteänä osana Helsingin seutukuntaan. Voimme hyötyä sijainnistamme vain, jos oivallamme hyödyntää tämän edun. Yksi edellytys on toimiva julkinen liikenne, ja sen järjestämiseksi ainoa järkevä vaihtoehto on liittyä HSL:n jäseneksi mahdollisimman pian.
Palaan tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jäämisen muihin riskeihin myöhemmin.
Lähteet: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut, Alueaikasarjat 1987-2020 Vihdin kunnan HSL-jäsenyys ja vaikutusarvioita -raportti 2018 Joukkoliikenteen palvelutaso 2021–2024 Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella -raportti 2021
Olen Pete(r) Simontschuk, kotoisin Espoosta, ja olen asunut nyt yli 20 vuotta Vihdissä Tervalammella. Tervalampi on tuttu paikka jo lapsuudesta, sillä täällä asuu myös sukulaisia. Elokisoista onkin muistoja jo lapsuudesta!
Luen paljon sekä tietokirjallisuutta että fiktiota, kasvatan onnistuneesti chilejä ja toistaiseksi vähemmän onnistuneesti outoja puita, ulkoilen (enemmänkin voisi), pelailen (surkealla tasolla), rakentelen sähköisiä menopelejä, valokuvaan (joskin enää lähinnä puhelimella, paras kamera on se mikä on mukana), ja soitan kitaraa nykyään ehkä kolme kertaa vuodessa. Saatanpa joskus ratsastaakin.
Lukeminen kannattaa aina. Varsinkin kesällä ulkona, kun on lukukaverina kukkakärpänen. Tunnistaako joku teoksen?
Chocolate caramel jolokia, melko tulinen chili
Hillaa löytyy Palojärveltä
Kaikenlaisia kameroita on hyllyssä, mutta useimmat kuvat otan puhelimella.
Sähköllä toimivia menopelejä työn alla
Aloitin pari vuotta sitten todella pitkän tauon jälkeen uudellen pelaamisen. Tietäjät tietää, ettei näillä statseilla vielä varsinaisesti CS:ssä juhlita.
Kitaraa voisi kai soittaa useamminkin.
Lasimaalaus Hviträskissä: Olga Gummerus-Ehrström – Kilpakosijat / Rival Suitors, yksityiskohta.
Joskus voi ratsastaakin. Kuva: Sunni Krug
Työkseni toimin IT-asiantuntijana Aalto-yliopistossa Solutions for Teaching and Learning -tiimissä keskittyen lähinnä erilaisten opetukseen liittyvien media- ja esitystekniikan järjestelmäratkaisujen ja opetustilojen kehittämiseen. Myös teknologian saavutettavuusasiat ovat osa työtäni, samoin kuin teknologiaan suoraan tai välillisesti liittyvien trendien seuraaminen. Digitalisaation toteuttaminen vaatii prosessien tehostamisen lisäksi yleensä ymmärrystä asiakokonaisuuksien moniulotteisista keskinäisistä riippuvuuksista: yksi asia vaikuttaa toiseen ja kolmanteen, nämä vaikuttavat keskenään ja ne yhdessä vaikuttavat ensimmäiseen – ja niin edelleen. Samalla tavoin esimerkiksi kunnan toiminnot ovat joukko toisiinsa riippuvuussuhteessa olevia toimintoja eivätkä useinkaan aivan yksiulotteisia, ja näiden vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää.
Aiemmin olen toiminut media-alalla kuvaajana, editoijana, monikameraohjaajana ja käyttömestarina sekä tehnyt viestintää ja mainoksia sekä printti- että sähköiseen mediaan ja toiminut media-alan yrittäjänä. Kouluttamisestakin on kokemusta. Livetuotannot vetivät puoleensa sen verran, että palasin 2024 tekemään av-ohjausta Kiekko-Espoon peleihin Metro Arenalle.
Miksi
Politiikka on minulle sillä tavoin kovin tuttua, että seuraan sitä aktiivisesti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja osallistun myös mielelläni keskusteluun, mutta myös sillä tavoin uutta, etten ole koskaan toiminut missään polittisessa luottamustoimessa. Arvostan kovasti kaikkia niitä ihmisiä, jotka haluavat antaa panoksensa paikalliseen päätöksentekoon. Haluen kuitenkin tarjota myös omaa työpanostani ja osaamistani yhteisten asioiden hoitamiseen. Teen yhteistyötä kaikkien kanssa, sillä se on ainoa tapa saada asioita eteenpäin.
Arvot
Minulle tärkeitä ja toimintaani ohjaavia arvoja ovat ympäristön hyvinvointi ja ihmisten yhdenvertaisuus.
Aikamme suurin haaste on ilmastonmuutos ja ympäristön tila muiltakin osin. Se olisi oikeastaan pitänyt jo paljon aiemmin ja laajemmin ymmärtää aikansa suurimmaksi ongelmaksi, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Tämä globaali ongelma näkyy enenevässä määrin paikallisella tasolla niin kunnan päätöksenteossa kuin jokaisen henkilökohtaisessa elämässäkin. Meidän on arjessamme omaksuttava uusia kestävän kehityksen tapoja, malleja ja ratkaisuja hyvin nopeasti, ja jotkut näistä muutoksista voivat tuntua hankaliltakin. Mutta mitä kauemmin viivyttelemme, sitä suuremmaksi ongelmat kasvavat ja sitä rankempiin keinoihin joudumme turvautumaan. Ekologisen jälleenrakentamisen yhteydessä tulee kuitenkin aina huolehtia siitä, että kaikki toimet tehdään oikeudenmukaisella ja yhdenvertaisella tavalla.
Ihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja perusoikeudet ovat jokaiselle tuttuja, ja usein ne nähdään itsestäänselvyytenä. Vaikka Suomessa esimerkiksi sananvapautta pidetään oletuksena, sitä uhkaa esimerkiksi verkossa leviävä vihapuhe ja maalittaminen. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa Suomi nähtiin Euroopan rasistisimpana maana. Tasa-arvo ei vieläkään täysin toteudu työelämässä. Syrjintää esiintyy paljon. Siksi yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumista pitää edelleen parantaa ja aktiivisesti vaalia – ja vastavasti eriarvoisuuden kasvua esimerkiksi talouden, terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen ulottuvuuden osalta tulee torjua.
Näitä kahta arvoa yhdistää oikeastaan yksi asia, johon ne voi tiivistää: kunnioitus. Meidän pitäisi muistaa kunnioittaa enemmän toisiamme ja ympäristöämme. Paikallispolitiikan tasolla kunnioituksen periaatteen voi nähdä vaikuttavan niin laajasti kaikkeen tekemiseen, että sen pitäisi oikeastaan näkyä jo kunnan strategiassakin.
Miten
Päätöksenteon tulee pohjautua tietoon. Päätösten taustalle tulee löytää sekä dataa että asiantuntijoita, joilla on syvällistä ymmärrystä aihepiiristä. Haluan kuitenkin itsekin perehtyä asioihin riittävällä tasolla, jotta osaan esittää oikeat kysymykset oikeille henkilöille ja ymmärrän kokonaiskuvan. Pelkällä näppituntumalla syntyy harvoin hyviä tuloksia, mutta toisinaan päätöksiä joudutaan tekemään myös vajaan tiedon valossa. Tällöinkin olisi hyvä kyetä ymmärtämän syy-seuraussuhteita ja ennakoimaan suorien vaikutusten lisäksi myös välillisiä vaikutuksia. Ratkaisut löytyvät kuitenkin aina, kun vain halukkuutta niiden löytämiseen on riittävästi.
Tietoon perustuvan strategisen johtamisen periaate on jo Vihdissä käytössä, ja tätä tulee kehittää siten, että ajantasainen tilannekuva ja tulevaisuuteen suuntaava ote näkyvät strategiassa selkeinä tavoitteina, joiden toteutumista myös seurataan säännöllisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi. Kuntalaisten osallistamista olisi hyvä lisätä. Tämä kaikki vaatinee jatkossa yhä parempia digitaalisia prosesseja, tiedon parempaa jakamista ja avoimia rajapintoja – nämä tehostavat toimintaa, vähentävät turhaa työtä ja lisäävät avoimuutta, mutta myös mahdollistavat julkisesti kerätyn yhteisen datan käytön monissa uusissa palveluissa, joita emme vielä osaa edes ennakoida.
Missä
Vaikka Nummelan alue on kunnan tulevaisuuden kannalta olennainen, tulee myös kirkonkylän ja muiden keskusten alueita kehittää jatkuvasti. Vihdin omaleimaiset kylät ovat kuntamme vahvuus, kyliä ei saa päästää kuihtumaan pelkiksi nukkumalähiöiksi. Tämä ei ole nollasummapeliä! Yhden alueen kehittäminen tukee koko kuntaa eikä ole muilta pois.
Mitä
Kaavoitus, koulutus, kouluratkaisut ja nuorten hyvinvointi, julkinen liikenne, kevyen liikenteen väylät, energiaratkaisut, yrittäjäystävällisyys, viherviihtyvyys, digitalisaatio, kunnan prosessien kehittäminen ja automatisointi, avoimet rajapinnat, tiedon hyötykäyttö ja tiedolla johtaminen sekä kestävän kehityksen yhdistäminen järkevään taloudenpitoon ovat ratkaisevia tekijöitä kunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Taustalla vaikuttavat megatrendit, jo aiemmin mainitun ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi kaupungistuminen ja väestön vanheneminen, on ymmärrettävä ja huomioitava.
Tiede, taide, sivistys, kulttuuri ja koulutus ovat avaimia hyvän tulevaisuuden luomiseen. Kulttuuriin sijoittaminen tuottaa tutkitusti moninkertaisesti hyötyjä suhteessa investointiin sekä suoraan taloudellisesti että välillisesti hyvinvoinnin ja työllisyyden kautta. Kunnan tunnettavuuden ja vetovoiman lisääjänä kulttuuri on ehkä merkittävin tekijä. Ja mitä meillä olisi ilman kotimaista, paikallista ja omaleimaista kultturia?
Laadukkaan koulutuksen järjestäminen on kunnan ykköstehtäviä. Miksi vihtiläinen koulu ei voisi olla Suomen paras?
Vihdissä pitää ponnistaa vähän enemmän, jotta saadaan alulle positiivisen kehityksen itseään ruokkiva kierre. Uusia asioita ja ratkaisuja pitää pystyä kokeilemaan rohkeammin. Tulevaisuuden haasteita ei ratkota menneisyyden keinoin.
Lyhyesti:
Perustan päätöksenteon tietoon. Suojelen sivistystä, koulutusta, kulttuuria ja ympäristöä. Autan luomaan elinvoimaista toimintaympäristöä, jossa asukkaat viihtyvät ja yritykset kasvavat kestävällä ja ympäristön huomioivalla tavalla.
Lopuksi
Elinikäisen oppimisen edellytys on elinikäinen uteliaisuus. Lifelong curiosity is the key to lifelong learning. Mitähän tuo olisi latinaksi? Saisi hienostelevan sloganin tai moton 😁
Pete Simontschuk 