datakeskus, konesali

Microsoftin datakeskus Vihtiin

Tänään julkaistiin tieto Microsoftin datakeskushankkeen kolmannen yksikön sijoituspaikasta. Ilahduttavasti paikaksi on valittu Vihti.

Kuten aiemmin esimerkiksi tässä jutussa totesin, Vihdin olisi korkea aika ymmärtää käyttää omia vetovoimatekijöitään. Datakeskuksen rakentaminen Vihtiin on osoitus siitä, että kunnassa todella ollaan hereillä ja ymmärretään hyödyntää vahvuuksiame.

Yksi Vihdin kiistattomista vahvuuksista on sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa. Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen alueella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Vihdissä on kuitenkin edullisempaa maata ja enemmän tilaa – silti kohtuumatkan päässä pääkaupunkiseudusta.

Datakeskusten rakentaminen Suomeen (ja Vihtiin!) kertoo siitä, että kansainväliset toimijat näkevät toimintaympäristömme vakaana ja luottavat siihen, että osaajia on tarjolla. Epäilemättä myös Suomen viileä ilmasto, kohtuuhintaan tarjolla olevat isot tontit, toimintavarma sähköverkko, vähäpäätöinen sähkö, luotettavat datayhteydet ja monissa paikoissa valmiiksi oleva kaukolämpöverkko ovat tärkeitä tekijöitä sijoituspaikkojen valinnassa.

Sijoituskunnalleen isot konesalit tuovat sekä suoria että epäsuoria työpaikkoja. Vihdille Microsoftin päätös voi merkitä päänavausta datakeskuksen ympärille syntyvälle pilvipalveluklusterille ja muun tietointensiivisen talouden liiketoiminnalle. Vähintäänkin se on tervetullut lisä monipuolistamaan Vihdin elinkeinorakennetta ja synnyttää myös positiivisen mielikuvan – tekijä, jota usein aliarvioidaan. Datakeskukset luovat ympärilleen paitsi pilvipalveluihin, myös kyberturvallisuuteen ja energiateknologiaan liittyvää osaamista. Mahdollisista tonttikaupan tuloista tai vuokrista ei ole annettu julkisuuteen tarkempaa tietoa, mutta epäilemättä Vihti saa merkittävän tuoton ja jatkossa myös mukavan lisän verotuloihin.

Koska konesalien on varmistettava sähkönsaantinsa myös häiriötilanteissa, niihin rakennetaan usein oma varavoimalaitos, ja mikäli se kytketään osaksi sähköverkkoa, se lisää kapasiteettinsa verran sähkön toimitusvarmuutta tehopulatilanteissa. Lisäksi datakeskuksissa käytetään akkuja ja niiden käyttö kiihdyttää akkuteknologian kehitystä ja käyttöönottoa.

Datakeskuksen suomalaisille käyttäjille lähempänä sijaitseva data näkyy parhaimmillaan palvelun pienentyneenä latenssina. Datan pysyminen EU/ETA-alueen sisällä taas on monelle eurooppalaiselle käyttäjälle pakollinen tietoturvavaatimus.

Datakeskukset käyttävät paljon (vähäpäästöistä) sähköä ja tuottavat merkittävästi lämpöä, joka keskuksen näkökulmasta on hukkalämpöä, mutta sen hyödyntäjän näkökulmasta edullista lämpöenergiaa. Julkistetuissa tiedoissa ei vielä kerrota, miten datakeskuksen hukkalämpö aiotaan hyödyntää. Parhaimmillaan hukkalämmön talteenotto vähentää merkittävästi tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita tai muuta poltettavaa raaka-ainetta kaukolämmitykseen.

Tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jääminen merkitsee näivettyvää kehityskulkua. Vihti on pitkään tarponut eriytyvän kehityksen polulla, mutta datakeskushanke luo toiveita paremmista näkymistä.

Lisälukemistoa:
Uudenmaan tulevaisuuskirja – Polkuja vuoteen 2050, Uudenmaan liitto, Tuomi & Jokelin (toim), 2021 (tässä yhteydessä erityisesti: Uusi työ ja menestyvä talous -osio)

Kuva: tarkemin määrittelemätön konesali, public domain – CC0

Investointeja pukkaa?

Mitä Vihdissä pitää tehdä, jotta saamme osamme investointibuumista?

(FB-kirjoitus 100621, mutta laitetaan nyt sama tännekin)

Vihdissä ei keitetä sellua eikä vesivoimaakaan ole tarjolla. Kolme mahtavaa valttia Vihdillä kuitenkin on, ne ovat asuntokaupan vanhaa viisautta lainaten sijainti, sijainti ja sijainti. Kun näihin yhdistetään kohtuuhintainen maa, toimiva liikenne ja sujuvat palvelut, voi yhtälöstä syntyä kiinnostusta sijoittaa liiketoimintaa Vihtiin. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen käsittämään myös uusia ja osin myös korkean tuottavuuden aloja voisi olla hyvä tavoite – unohtamatta tietenkään jo nyt Vihdissä toimivia mainitoita yrityksiä.

”Talousmaantieteen kirjallisuudessa on jo yli kahdenkymmenen vuoden aikana esitetty, että tietointensiivisen globaalitalouden aikana maailma rakentuu uudelleen juuri suurten kaupunkialueiden varaan.” (Uudenmaan liitto – tulevaisuuskirja)


Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen aluella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Meidän täytyy ymmärtää hyötyä näistä tekijöistä.

Mutta mitä sitten olisi kehitettävä? Äkkiseltään tulee mieleen muutama asia – ei ehkä mitään uutta ja mullistavaa, mutta ehkä näitä kannattaa käsitellä ja toistella.

Kunnan palvelut:

  • Kaavoituksen pullonkaululoja on pakko tarkastella ja läpimenoaikoja lyhentää. Jonkinlainen hitaus on toki tavallaan sisäänrakennettuna kaavoitusprosessiin, sillä kaavoitus vaikuttaa vuosikymmenien päähän niin asumiseen, liikenteeseen, palveluihin kuin elinkeinorakenteeseenkin, eikä näitä kysymyksiä voi ratkoa liian kiireellä. Kohtuuttoman hidas prosessi kuitenkin pysäyttää kehityksen. Esimerkiksi Etelä-Nummelan yritysalue ei taida ehtiä hyötyä linkitetyssä jutussa mainitusta investointibuumista.
  • Tulevan aseman ympäristö on syytä kaavoittaa riittävän tiiviiksi. Väljempää asumismuotoa on Vihdissä tarjolla niille, jotka sitä arvostavat – vaikka siellä kylissä, joista pidetään myös huolta.
  • Elinvoimapalvelut ja vaikkapa uusyritysneuvoja ovat tärkeitä palveluja, mutta eivät yksin riitä. Kehittäminen on pitkäjänteistä tekemistä, eikä oikoteitä oikein ole. Olen sanonut tämän ainakin pari kertaa aiemminkin: Kannattaa katsoa mitä Kaarinassa on tehty ja kopioida parhaat käytännöt-
  • Rakennusvalvonnan ja luvituksen on toimittava ripeästi ja asiakaslähtöisesti. Ilmeisesti näin onkin, mutta vielä voi parantaakin.
  • Liikenneyhteyksien pitää olla toimivia, siis myös ja nimenomaan joukkoliikenteen. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että sekä työntekijät että asiakkaat pääsevät liikkumaan.
  • Opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulee olla laadukkaita, jotta tänne muuttava voi olla varma lastensa ensiluokkaisesta opetuksesta
  • Kulttturi- ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä viihtyvyyden kannalta, samoin
  • rakennettu ympäristö ja viherviihtyvyys

Muuta:

  • Korona-aika on kurittanut ravintoloita. Onko jotain, mitä kunta voi tehdä, jotta kuntakeskuksissa säilyy jatkossakin viihtyvyyttä lisääviä kivoja ravintoloita ja kahviloita?

Mitä muuta voisi vielä tehdä?

https://www.hs.fi/talous/art-2000008039568.html