Vihreät päivitti poliittisen tavoiteohjelmansa Joensuun puoluekokouksessa

Viime viikonloppuna pidetyn Vihreiden puoluekokouksen uutisoinnissa korostui lähinnä sunnuntailisien uudistamista koskenut ehdotus, joka ei kuitenkaan koskaan päätynyt osaksi poliittista ohjelmaa. Tätä koskevan keskustelun varjoon jäi paljon muuta kiinnostavaa.

Vihreiden puoluekokouksessa pidetyissä puheenjohtajiston, europarlamentaarikko Ville Niinistön ja Jyväskylässä vierailleen ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoroissa kuului odotetusti Ukrainan sodan synkkä kaiku. Eurooppa on tällä hetkellä keskellä turvallisuusjärjestelmän ja energiaratkaisujen murrosta, joka vaikuttaa vahvasti myös Suomen yhteiskuntaan. Toisaalta monet entuudestaan tiedossa olevat viheliäiset ongelmat, kuten ilmastokriisi ja luontokato eivät ole poistuneet mihinkään, vaan vaativat pikaisia toimia.

Maailma ei ole pelkkää sotaa ja ongelmia

Puheenvuoroissa korostui kuitenkin ilahduttavan paljon myös usko tulevaisuuteen. Irrottautuminen fossiilisista energiaratkaisuista on jo hyvässä vauhdissa, ilmastolaki on viimeistelyä vaille valmis, uusi luonnonsuojelulaki eteni eduskuntaan ja kaivostoimintakin saadaan pian kestävämmälle pohjalle uudistettavan kaivoslain ja kaivosveron myötä. Tällä hallituskaudella on tehty historiallisen paljon ilmaston ja luonnon suojelemiseksi. Panostukset vihreään siirtymään vaativat jatkossa yhä parempaa yhteistyötä yli puoluerajojen, sillä suomalaista luontoa voivat suojella parhaiten suomalaiset itse. Samalla tulemme tehneeksi osamme globaalin ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Puheenvuoroissa toistui myös koulutusteema. Koulutus on avainasemassa työllisyysasteen nostamisessa, innovaatioiden synnyttämisessä ja hyvinvointivaltion ylläpitämisessä.

”Suomi kasvoi kukoistukseensa panostamalla koulutukseen. … Menneisyyden saavutuksissa paistattelu ei kuitenkaan riitä, vaan panostuksia on tehtävä tulevaisuutta silmällä pitäen. … Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on pystyttävä kääntämään pysyvästi kasvuun”, totesi vielä hetken vanhempainvapaalla oleva puheenjohtaja Maria Ohisalo puheessaan.

Vihdin Vihreiden tunnelmia kokouspaikalta

Markkku Suistola ja Pete Simontschuk

Vihdin Vihreitä Joensuussa edustivat Pete Simontschuk ja Markku Suistola. Millaisia mietteitä kokous herätti?

”Julkinen keskustelu sunnuntailisistä lähti mediassa vähän laukalle. Ohjelmaluonnoksessa oli tosiaan ehdotus siitä, että sunnuntailisien asemaa tarkasteltaisiin kolmikantaisesti, jotta löydettäisiin nykyisiä tarpeita paremmin tukeva malli vähentämättä kuitenkaan kenenkään kokonaisansioita”, Simontschuk toteaa.

”Tavoite mahdollistaa paremmin sunnuntaityön tekemistä ei sinänsä ole huono. Jäykän sääntelyn purkaminen voisi lisätä palvelualojen työpaikkoja ja mahdollistaa paremmin palvelujen tarjoamisen myös sunnuntaisin, mutta samalla on tietenkin pidettävä huolta siitä, että muutos tehdään sekä työtä tekevien että sitä tarjoavien tarpeita ja oikeuksia kunnioittaen. Siksi mallia pitäisi hakea palvelualojen ihmisten tarpeita ymmärtäen ja vaikkapa alakohtaisesti. Työmarkkinapolitiikka hyötyisi kyllä avoimesta ja laajasta keskustelusta.

Oma kantani on, että asioista pitää voida keskustella ja neuvotella. Mikä esimerkiksi on sunnuntain ja lauantain ero nyky-yhteiskunnassa? Minusta molemmilla on yhtä lailla arkipäivää enemmän arvoa, koska esimerkiksi kouluikäisten lasten perheissä viikonloppu on paras hetki viettää yhteistä aikaa lasten kanssa. Silti lauantain arvo ei näy palkassa sunnuntain tavoin”, Simontschuk jatkaa.

Ohjelmaluonnoksen ehdotus ei kuitenkaan päätynyt osaksi vihreiden tavoitteita, kuten ei moni muukaan ehdotus. Vihreiden poliittisen ohjelman laadinta on yhteisöllinen prosessi, jossa kuuluu moniäänisen jäsenistön mielipide. Näistä mielipiteistä jalostuu lopulta keskustelujen ja tarvittaessa äänestysten kautta ohjelma, johon kaikki ovat saaneet mahdollisuuden vaikuttaa ja johon on siten helppoa sitoutua.

”Oma näkemykseni sunnuntailisästä on se, että asiaa kannattaa kyllä tulevaisuudessa tarkastella yhteistuumin, mutta juuri nyt kunta- ja hoitoalan työmarkkinatilanteen ollessa melko sekavassa vaiheessa ei hetki ole todellakaan oikea. Siksi on hyvä, että ehdotus hylättiin”, Simontschuk miettii.

”Monet poliittiseen ohjelmaan päätyneet varsin kiinnostavat aiheet jäivät vähän sunnuntailisäkeskustelun varjoon, esimerkiksi palkkatasa-arvo-ohjelma, joka toteutuessaan korjaisi merkittävästä esimerkiksi julkisen sektorin alojen palkkakuoppia. Varsin vähälle huomiolle on jäänyt myös työllisyysasteen kunnianhimoinen nostotavoite, verotuksen muuttaminen reilummaksi, tavoite talouden tasapainottamisesta, ruokamarkkinoiden kehittäminen ja vaikkapa kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi sananmukaisesti elintärkeä tavoite on maatalouden kannattavuuden parantaminen. Uudessa ohjelmassa pyritään myös vapauttamaan markkinoita, yhtenä esimerkkinä kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen, jolloin myös viinejä voitaisiin myydä ruokakaupoissa”, pohtii Simontschuk vähemmälle mediahuomiolle jääneitä teemoja.

”Sähkön ja yleensä energian hinta nousee nopeammin kuin meidän ansiomme. On hienoa, että me Vihreät haluamme tukea kaikkia hiilivapaita sähköntuotantotapoja, ydinvoimaa unohtamatta. Vain kokonaistuotannon lisääminen voi laskea kuluttajahintoja”, Suistola lisää.

”Kannatamme myös selkeästi yksilön omaa vapautta päättää omasta kehostaan oli kyse sitten terveydestä, omasta identiteetistä tai vakavan sairauden hoidosta. Emme voi kuitenkaan jättää nuoria yksin vastaamaan seksuaaliterveydestä vaan on meidän kaikkien etu, että mm. ehkäisy on kaikkien saavutettavissa”, Suistola jatkaa.

”On tärkeää myös huomata, mitä ohjelmassa ei ole. Esimerkiksi autoilua ei todellakaan haluta kieltää, vaan päinvastoin autoilun edellytyksiä uudistua halutaan parantaa. Samoin ydinvoimasta ei haluta eroon, vaan pikemminkin pyritään sujuvoittamaan erityisesti pienydinreaktoreiden sääntelyä – turvallisuudesta tietenkään tinkimättä”, Simontschuk muistuttaa lopuksi.

Vihreiden tuore poliittinen tavoiteohjelma löytyy täältä:

https://www.vihreat.fi/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2023-2027/

Net Zero by 2050, IEA

Kansainvälinen energiajärjestön raportti on ennakoi energia-alan rajuja muutoksia, jotka näkyvät jokaisen arjessa.

Tänään ilmestyi Kansainvälinen energiajärjestön IEA:n raportti Net Zero by 2050, joka kuvaa polun kohti nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Eipä ole helppo polku – ja tässäkin nojataan hiilensidontaan, jota ei edes ole laajamittaisesti olemassa.
En tosiaan lukenyt koko 220-sivuista pakettia, mutta poimin tähän yhteenveto päättäjille -osiosta muutamia kohtia.

Nettopäästöjen nollaaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä on valtava, mutta kriittinen tavoite. Se vaatii vain maailmanlaajuisen energiajärjestelmän täydellisen muutoksen. Raportissa kuvattu polku nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä edellyttää hallituksia vahvistamaan merkittävästi energia- ja ilmastopolitiikkaansa. Ilman tiivistä kansainvälistä yhteistyötä globaalit hiilidioksidipäästöt eivät putoa nollatasoon vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä tehdyt sitoumukset ovat kaukana siitä, mitä edellytetään. Polku nollapäästöihin on kapea: sillä pysymiseen tarvitaan kaikkien käytettävissä olevien puhtaiden ja tehokkaiden energiateknologioiden välitöntä ja laajamittaista käyttöönottoa.

energy roadmap

Muutokset vaikuttavat ihmisten elämän lukuisiin osa-alueisiin – liikenteestä, lämmityksestä ja ruoanlaitosta kaupunkisuunnitteluun ja työpaikkoihin. Raportissa arvioidaan, että noin 55% polun kumulatiivisista päästövähennyksistä liittyy kuluttajien valintoihin, kuten sähköauton hankkimiseen ja energiatehokkaaseen talotekniikkaan. Tottumusten muutokset, kuten automatkojen korvaaminen kävelyllä, pyöräilyllä tai julkisilla liikennevälineillä tai luopuminen pitkistä lennoista, tuottavat myös noin 4% kumulatiivisista päästövähennyksistä.

Electric vehicle sales 2020 -2030
IEA, Electric vehicle sales in the net zero pathway, 2020-2030, IEA, Paris https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/electric-vehicle-sales-in-the-net-zero-pathway-2020-2030

Energiasiirtymissä on otettava huomioon yksilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, ja ihmisiä on kohdeltava aktiivisina osallistujina. Nollatasoon siirtyminen tuo merkittäviä uusia työllistymismahdollisuuksia, ja uusien toimintojen ja puhtaaseen energiaan tehtävien investointien ansiosta vuoteen 2030 mennessä syntyy 14 miljoonaa työpaikkaa. Siirtymä energiatehokkaampiin rakentamiseen, laitteisiin ja kulkuneuvoihin vaatii sekin 16 miljoonen ihmisen työpanoksen. Uudet työt vaativat kuitenkin erilaista osaamista ja sijaisevat toisilla sektoreilla kuin fossiilisen polttoaineiden käytön vähentyessa menetettävät työt, jolta polulla ennekoidaan menetettävän 5 miljoonan työpaikkaa. Suurin osa menetettävistä työpaikoista sijaitsee lähellä fossiilisten polttoaineiden resursseja, ja rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa ongelmia yhteisöille. Siksi tarvitaan huolellista poliittista ohjausta työllisyysvaikutusten aiheuttamien menetysten torjumiseksi esimerkiksi kouluttamalla työntekijöitä uudelleen, sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan uusia energialaitoksia voimakkaasti kärsineille alueille ja tarjoamalla alueellista apua.

Capacity additions in the net zero pathway
IEA, Capacity additions in the net zero pathway, 2020-2030, IEA, Paris https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/capacity-additions-in-the-net-zero-pathway-2020-2030

Tästä voi sitten lähteä miettimään, millaisia vaikutuksia energiasiirtymä tuo vaikka vuosikymmenen tai parin kuluessa jokaisen arkeen: esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan tai taloyhtiöiden energiaremontteihin, julkisten rakennusten lämmittämiseen ja paikallisiin lämpövoimalaitoksiin. Geolämpö, lämpöpumput ylipäätään, aurinkoenergia, tuulivoima, lämpöenergian varastointi ja jatkossa luultavasti myös SMR-voimalat ovat osa ratkaisupakettia. Toisaalta jonkun pitää innovoida, suunnitella ja rakentaa nämä kaikki vaadittavat energiaratkaisut. Se on mahdollisuus, jos siihen osataan tarttua. Jokaisen päätöksentekijän tulee ymmärtää ja huomioida nämä asiat.

Ensisijainen toimi: Tee 2020-luvusta puhtaan energian merkittävän laajentumisen vuosikymmen.

Net Zero by 2050, IEA 2021.
https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050

Aiheeseen liittyvää: Kasvua tukevat, päästöttömät kehityspolut vuoteen 2050, Sitra 2021.
https://www.sitra.fi/julkaisut/kasvua-tukevat-paastottomat-kehityspolut-vuoteen-2050/