Tänään julkaistiin tieto Microsoftin datakeskushankkeen kolmannen yksikön sijoituspaikasta. Ilahduttavasti paikaksi on valittu Vihti.
Kuten aiemmin esimerkiksi tässä jutussa totesin, Vihdin olisi korkea aika ymmärtää käyttää omia vetovoimatekijöitään. Datakeskuksen rakentaminen Vihtiin on osoitus siitä, että kunnassa todella ollaan hereillä ja ymmärretään hyödyntää vahvuuksiame.
Yksi Vihdin kiistattomista vahvuuksista on sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa. Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen alueella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Vihdissä on kuitenkin edullisempaa maata ja enemmän tilaa – silti kohtuumatkan päässä pääkaupunkiseudusta.
Datakeskusten rakentaminen Suomeen (ja Vihtiin!) kertoo siitä, että kansainväliset toimijat näkevät toimintaympäristömme vakaana ja luottavat siihen, että osaajia on tarjolla. Epäilemättä myös Suomen viileä ilmasto, kohtuuhintaan tarjolla olevat isot tontit, toimintavarma sähköverkko, vähäpäätöinen sähkö, luotettavat datayhteydet ja monissa paikoissa valmiiksi oleva kaukolämpöverkko ovat tärkeitä tekijöitä sijoituspaikkojen valinnassa.
Sijoituskunnalleen isot konesalit tuovat sekä suoria että epäsuoria työpaikkoja. Vihdille Microsoftin päätös voi merkitä päänavausta datakeskuksen ympärille syntyvälle pilvipalveluklusterille ja muun tietointensiivisen talouden liiketoiminnalle. Vähintäänkin se on tervetullut lisä monipuolistamaan Vihdin elinkeinorakennetta ja synnyttää myös positiivisen mielikuvan – tekijä, jota usein aliarvioidaan. Datakeskukset luovat ympärilleen paitsi pilvipalveluihin, myös kyberturvallisuuteen ja energiateknologiaan liittyvää osaamista. Mahdollisista tonttikaupan tuloista tai vuokrista ei ole annettu julkisuuteen tarkempaa tietoa, mutta epäilemättä Vihti saa merkittävän tuoton ja jatkossa myös mukavan lisän verotuloihin.
Koska konesalien on varmistettava sähkönsaantinsa myös häiriötilanteissa, niihin rakennetaan usein oma varavoimalaitos, ja mikäli se kytketään osaksi sähköverkkoa, se lisää kapasiteettinsa verran sähkön toimitusvarmuutta tehopulatilanteissa. Lisäksi datakeskuksissa käytetään akkuja ja niiden käyttö kiihdyttää akkuteknologian kehitystä ja käyttöönottoa.
Datakeskuksen suomalaisille käyttäjille lähempänä sijaitseva data näkyy parhaimmillaan palvelun pienentyneenä latenssina. Datan pysyminen EU/ETA-alueen sisällä taas on monelle eurooppalaiselle käyttäjälle pakollinen tietoturvavaatimus.
Datakeskukset käyttävät paljon (vähäpäästöistä) sähköä ja tuottavat merkittävästi lämpöä, joka keskuksen näkökulmasta on hukkalämpöä, mutta sen hyödyntäjän näkökulmasta edullista lämpöenergiaa. Julkistetuissa tiedoissa ei vielä kerrota, miten datakeskuksen hukkalämpö aiotaan hyödyntää. Parhaimmillaan hukkalämmön talteenotto vähentää merkittävästi tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita tai muuta poltettavaa raaka-ainetta kaukolämmitykseen.
Tietointensiivisen talouden ydinalueen ulkopuolelle jääminen merkitsee näivettyvää kehityskulkua. Vihti on pitkään tarponut eriytyvän kehityksen polulla, mutta datakeskushanke luo toiveita paremmista näkymistä.
Lisälukemistoa:
Uudenmaan tulevaisuuskirja – Polkuja vuoteen 2050, Uudenmaan liitto, Tuomi & Jokelin (toim), 2021 (tässä yhteydessä erityisesti: Uusi työ ja menestyvä talous -osio)
Kuva: tarkemin määrittelemätön konesali, public domain – CC0
Pete Simontschuk 