Toisinaan muistutetaan siitä, että turpeen määritti Suomessa uusiutumattomaksi eduskunnan suuri valiokunta. Tasan menneen äänestyksen jälkeen arpa ratkaisi, ja niin turve määritettiin uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Täpärälle meni, mutta oikein – muu olisikin ollut räikeää itsepetosta.
Tehdäänpä nyt vielä kerran selväksi se, että turve on ilmaston näkökulmasta täysin fossiilinen polttoaine, ja vieläpä pahempi kuin kivihiili.
Turve uusiutuu noin 1 mm / vuosi. Suolta nostetaan vuodessa luokkaa 10cm kerros, ja suo on tuotannossa tuollaiset 25-30 vuotta. Uusiutuminen kestää siis 2500-3000 vuotta, mikäli suo siis palautetaan luonnontilaiseksi tuotannon jälkeen. Toisin sanoen aikaskaala on ilmaston ja kasvihuonepäästöjen kannalta muutaman kertaluokan verran liian pitkä (30v vs 3000v). Pitää myös huomata, että ellei turvetta olisi nostettu ja poltettu, olisi suo joka tapuksessa jatkanut sekä hiilen sidontaa että toiminut hiilivarastona. Tuotannon loputtua suolle voi myös istuttaa vaikka puita, jolloin hiilensidonta on ehkä nopeampaa. Tällöin on kuitenkin ensin vapautettu moninkertainen hiilimäärä, paikalle mahdollisesti parissa sadassa vuodessa kasvava metsä ei koskaan tule sisältämään yhtä paljon hiiltä kuin suossa oli. Sidonta- ja varastokäsitteitä ei siis kannata sekoittaa keskenään.
Turpeen poltto aiheutti vuonna 2017 noin 10 % (5,8 Mt CO2-eq) Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi turpeen tuotanto aiheutti päästöjä noin 1,4 Mt CO2-eq ja kasvu-, kuiviketurpeen hajoaminen noin 0,3Mt CO2-eq. Energiayksikköä kohden laskettuna turpeen polttaminen aiheuttaa 100 vuoden aikajänteellä laskettuna suuruusluokaltaan kivihiilen polttamiseen verrannollisen ilmastovaikutuksen. Maankäytön muutosten aiheuttamasta ilmastovaikutuksesta on esitetty isompiakin lukuja, mutta en löytänyt nopealla etsimisellä arviota.
Turvetta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia 106,0 grammaa jokaista poltettua megajoulea (MJ) kohti. Se on enemmän kuin esimerkiksi maakaasun (56,1 g) tai raskaan polttoöljyn (77,4 g) poltto aiheuttaa, ja määrä on jopa vähän enemmän kuin syntyy kivihiiltä poltettaessa (94,6 g). Elinkaaripäästöjä tarkasteltaessa kivihiilen päästöt ovat luokkaa 370kg ja turpeen 390kg CO2-eq/MWh. Lisäksi turvetuotanto aiheuttaa paikallisia haittoja, kuten veden samenemista, ravinnekuormisutsta, rehevöitymistä, happamoitumista ja metallipitoisuuksien nousua tuotantosuon alapuolisissa vesistöissä sekä tietenkin biodiversiteettivaikutuksia.
Ilmaston kannalta on aivan herttisen yhdentekevää kutsutaanko turvetta poliittisessa retoriikassa fossiiliseksi, hitaasti uusiutuvaksi, uusiutuvaksi vai kaurapuuroksi. Ympäristön kannalta se on fossiilista.
Oikeastaan olisi kai turvetuotantoa ympäristöystävällisempää ostaa Puolasta kivihiilikaivos tai pari, uudelleenkouluttaa turvetyöläiset kaivostyöläisiksi sinne, rahdata hiili tänne ja polttaa vähemmän saastuttava kivihiili vaikka Salmisaaressa ja missä niitä hiilikattiloita vielä onkaan, työllisyysvaikutuskin pysysi ehkä ennallaan. (Ja tähän pakollinen disclaimer: tämä arvio ei perustu laskelmiin, enkä suorastaan kannata tätä mullistavaa ajatusta.)
Huoltovarmuuden takia äärimmäisiä tilanteita varten kannatan kuitenkin sitä, että jonkinlainen jossain kohtuullisessa ajassa ylös nostettava turvetuotantopotentiaali säilytetään, samoin kun muutama turpeelle sopiva kattila. Huoltovarmuuskeskus tai vastaava taho voisi vaikka lunastaa joitakin tarpeettomaksi jääviä turvetuotantolaitteita ja hajasijoitella ne varastorasvoissa johonkin pahan päivän varalle.
Kertaan pääkohdat: Ilmaston kannalta on aivan herttisen yhdentekevää kutsutaanko turvetta poliittisessa retoriikassa fossiiliseksi, hitaasti uusiutuvaksi, uusiutuvaksi vai kaurapuuroksi. Ympäristön kannalta se on fossiilista.
Lähteet:
https://media.sitra.fi/2020/06/31150012/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa-tekninen-raportti.pdf
https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC107518/jrc_technical_reports_-_com_default_emission_factors-2017.pdf
http://turveinfo.fi/ymparisto/turpeen-energiakayton-ilmastovaikutukset (Bioenergia ry = turvetuottajien etujärjestö)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-650-8
http://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2018_2019_19740_net.pdf
Teksti on alun perin julkaistu somekirjoituksena 2020.
Artikkelikuva: Torronsuo (Simontschuk)
Pete Simontschuk 