Mitä Vihdissä pitää tehdä, jotta saamme osamme investointibuumista?
(FB-kirjoitus 100621, mutta laitetaan nyt sama tännekin)
Vihdissä ei keitetä sellua eikä vesivoimaakaan ole tarjolla. Kolme mahtavaa valttia Vihdillä kuitenkin on, ne ovat asuntokaupan vanhaa viisautta lainaten sijainti, sijainti ja sijainti. Kun näihin yhdistetään kohtuuhintainen maa, toimiva liikenne ja sujuvat palvelut, voi yhtälöstä syntyä kiinnostusta sijoittaa liiketoimintaa Vihtiin. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen käsittämään myös uusia ja osin myös korkean tuottavuuden aloja voisi olla hyvä tavoite – unohtamatta tietenkään jo nyt Vihdissä toimivia mainitoita yrityksiä.
”Talousmaantieteen kirjallisuudessa on jo yli kahdenkymmenen vuoden aikana esitetty, että tietointensiivisen globaalitalouden aikana maailma rakentuu uudelleen juuri suurten kaupunkialueiden varaan.” (Uudenmaan liitto – tulevaisuuskirja)
Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan ja naapurikaupunki on teknologiakaupunki Espoo. Kivenheiton päässä on teknologian, tieteen ja taiteen aluella operoiva varsin arvostettu yliopisto. Meidän täytyy ymmärtää hyötyä näistä tekijöistä.
Mutta mitä sitten olisi kehitettävä? Äkkiseltään tulee mieleen muutama asia – ei ehkä mitään uutta ja mullistavaa, mutta ehkä näitä kannattaa käsitellä ja toistella.
Kunnan palvelut:
- Kaavoituksen pullonkaululoja on pakko tarkastella ja läpimenoaikoja lyhentää. Jonkinlainen hitaus on toki tavallaan sisäänrakennettuna kaavoitusprosessiin, sillä kaavoitus vaikuttaa vuosikymmenien päähän niin asumiseen, liikenteeseen, palveluihin kuin elinkeinorakenteeseenkin, eikä näitä kysymyksiä voi ratkoa liian kiireellä. Kohtuuttoman hidas prosessi kuitenkin pysäyttää kehityksen. Esimerkiksi Etelä-Nummelan yritysalue ei taida ehtiä hyötyä linkitetyssä jutussa mainitusta investointibuumista.
- Tulevan aseman ympäristö on syytä kaavoittaa riittävän tiiviiksi. Väljempää asumismuotoa on Vihdissä tarjolla niille, jotka sitä arvostavat – vaikka siellä kylissä, joista pidetään myös huolta.
- Elinvoimapalvelut ja vaikkapa uusyritysneuvoja ovat tärkeitä palveluja, mutta eivät yksin riitä. Kehittäminen on pitkäjänteistä tekemistä, eikä oikoteitä oikein ole. Olen sanonut tämän ainakin pari kertaa aiemminkin: Kannattaa katsoa mitä Kaarinassa on tehty ja kopioida parhaat käytännöt-
- Rakennusvalvonnan ja luvituksen on toimittava ripeästi ja asiakaslähtöisesti. Ilmeisesti näin onkin, mutta vielä voi parantaakin.
- Liikenneyhteyksien pitää olla toimivia, siis myös ja nimenomaan joukkoliikenteen. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että sekä työntekijät että asiakkaat pääsevät liikkumaan.
- Opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulee olla laadukkaita, jotta tänne muuttava voi olla varma lastensa ensiluokkaisesta opetuksesta
- Kulttturi- ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä viihtyvyyden kannalta, samoin
- rakennettu ympäristö ja viherviihtyvyys
Muuta:
- Korona-aika on kurittanut ravintoloita. Onko jotain, mitä kunta voi tehdä, jotta kuntakeskuksissa säilyy jatkossakin viihtyvyyttä lisääviä kivoja ravintoloita ja kahviloita?
Mitä muuta voisi vielä tehdä?
Pete Simontschuk 