Vihreät päivitti poliittisen tavoiteohjelmansa Joensuun puoluekokouksessa

Viime viikonloppuna pidetyn Vihreiden puoluekokouksen uutisoinnissa korostui lähinnä sunnuntailisien uudistamista koskenut ehdotus, joka ei kuitenkaan koskaan päätynyt osaksi poliittista ohjelmaa. Tätä koskevan keskustelun varjoon jäi paljon muuta kiinnostavaa.

Vihreiden puoluekokouksessa pidetyissä puheenjohtajiston, europarlamentaarikko Ville Niinistön ja Jyväskylässä vierailleen ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoroissa kuului odotetusti Ukrainan sodan synkkä kaiku. Eurooppa on tällä hetkellä keskellä turvallisuusjärjestelmän ja energiaratkaisujen murrosta, joka vaikuttaa vahvasti myös Suomen yhteiskuntaan. Toisaalta monet entuudestaan tiedossa olevat viheliäiset ongelmat, kuten ilmastokriisi ja luontokato eivät ole poistuneet mihinkään, vaan vaativat pikaisia toimia.

Maailma ei ole pelkkää sotaa ja ongelmia

Puheenvuoroissa korostui kuitenkin ilahduttavan paljon myös usko tulevaisuuteen. Irrottautuminen fossiilisista energiaratkaisuista on jo hyvässä vauhdissa, ilmastolaki on viimeistelyä vaille valmis, uusi luonnonsuojelulaki eteni eduskuntaan ja kaivostoimintakin saadaan pian kestävämmälle pohjalle uudistettavan kaivoslain ja kaivosveron myötä. Tällä hallituskaudella on tehty historiallisen paljon ilmaston ja luonnon suojelemiseksi. Panostukset vihreään siirtymään vaativat jatkossa yhä parempaa yhteistyötä yli puoluerajojen, sillä suomalaista luontoa voivat suojella parhaiten suomalaiset itse. Samalla tulemme tehneeksi osamme globaalin ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Puheenvuoroissa toistui myös koulutusteema. Koulutus on avainasemassa työllisyysasteen nostamisessa, innovaatioiden synnyttämisessä ja hyvinvointivaltion ylläpitämisessä.

”Suomi kasvoi kukoistukseensa panostamalla koulutukseen. … Menneisyyden saavutuksissa paistattelu ei kuitenkaan riitä, vaan panostuksia on tehtävä tulevaisuutta silmällä pitäen. … Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on pystyttävä kääntämään pysyvästi kasvuun”, totesi vielä hetken vanhempainvapaalla oleva puheenjohtaja Maria Ohisalo puheessaan.

Vihdin Vihreiden tunnelmia kokouspaikalta

Markkku Suistola ja Pete Simontschuk

Vihdin Vihreitä Joensuussa edustivat Pete Simontschuk ja Markku Suistola. Millaisia mietteitä kokous herätti?

”Julkinen keskustelu sunnuntailisistä lähti mediassa vähän laukalle. Ohjelmaluonnoksessa oli tosiaan ehdotus siitä, että sunnuntailisien asemaa tarkasteltaisiin kolmikantaisesti, jotta löydettäisiin nykyisiä tarpeita paremmin tukeva malli vähentämättä kuitenkaan kenenkään kokonaisansioita”, Simontschuk toteaa.

”Tavoite mahdollistaa paremmin sunnuntaityön tekemistä ei sinänsä ole huono. Jäykän sääntelyn purkaminen voisi lisätä palvelualojen työpaikkoja ja mahdollistaa paremmin palvelujen tarjoamisen myös sunnuntaisin, mutta samalla on tietenkin pidettävä huolta siitä, että muutos tehdään sekä työtä tekevien että sitä tarjoavien tarpeita ja oikeuksia kunnioittaen. Siksi mallia pitäisi hakea palvelualojen ihmisten tarpeita ymmärtäen ja vaikkapa alakohtaisesti. Työmarkkinapolitiikka hyötyisi kyllä avoimesta ja laajasta keskustelusta.

Oma kantani on, että asioista pitää voida keskustella ja neuvotella. Mikä esimerkiksi on sunnuntain ja lauantain ero nyky-yhteiskunnassa? Minusta molemmilla on yhtä lailla arkipäivää enemmän arvoa, koska esimerkiksi kouluikäisten lasten perheissä viikonloppu on paras hetki viettää yhteistä aikaa lasten kanssa. Silti lauantain arvo ei näy palkassa sunnuntain tavoin”, Simontschuk jatkaa.

Ohjelmaluonnoksen ehdotus ei kuitenkaan päätynyt osaksi vihreiden tavoitteita, kuten ei moni muukaan ehdotus. Vihreiden poliittisen ohjelman laadinta on yhteisöllinen prosessi, jossa kuuluu moniäänisen jäsenistön mielipide. Näistä mielipiteistä jalostuu lopulta keskustelujen ja tarvittaessa äänestysten kautta ohjelma, johon kaikki ovat saaneet mahdollisuuden vaikuttaa ja johon on siten helppoa sitoutua.

”Oma näkemykseni sunnuntailisästä on se, että asiaa kannattaa kyllä tulevaisuudessa tarkastella yhteistuumin, mutta juuri nyt kunta- ja hoitoalan työmarkkinatilanteen ollessa melko sekavassa vaiheessa ei hetki ole todellakaan oikea. Siksi on hyvä, että ehdotus hylättiin”, Simontschuk miettii.

”Monet poliittiseen ohjelmaan päätyneet varsin kiinnostavat aiheet jäivät vähän sunnuntailisäkeskustelun varjoon, esimerkiksi palkkatasa-arvo-ohjelma, joka toteutuessaan korjaisi merkittävästä esimerkiksi julkisen sektorin alojen palkkakuoppia. Varsin vähälle huomiolle on jäänyt myös työllisyysasteen kunnianhimoinen nostotavoite, verotuksen muuttaminen reilummaksi, tavoite talouden tasapainottamisesta, ruokamarkkinoiden kehittäminen ja vaikkapa kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi sananmukaisesti elintärkeä tavoite on maatalouden kannattavuuden parantaminen. Uudessa ohjelmassa pyritään myös vapauttamaan markkinoita, yhtenä esimerkkinä kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen, jolloin myös viinejä voitaisiin myydä ruokakaupoissa”, pohtii Simontschuk vähemmälle mediahuomiolle jääneitä teemoja.

”Sähkön ja yleensä energian hinta nousee nopeammin kuin meidän ansiomme. On hienoa, että me Vihreät haluamme tukea kaikkia hiilivapaita sähköntuotantotapoja, ydinvoimaa unohtamatta. Vain kokonaistuotannon lisääminen voi laskea kuluttajahintoja”, Suistola lisää.

”Kannatamme myös selkeästi yksilön omaa vapautta päättää omasta kehostaan oli kyse sitten terveydestä, omasta identiteetistä tai vakavan sairauden hoidosta. Emme voi kuitenkaan jättää nuoria yksin vastaamaan seksuaaliterveydestä vaan on meidän kaikkien etu, että mm. ehkäisy on kaikkien saavutettavissa”, Suistola jatkaa.

”On tärkeää myös huomata, mitä ohjelmassa ei ole. Esimerkiksi autoilua ei todellakaan haluta kieltää, vaan päinvastoin autoilun edellytyksiä uudistua halutaan parantaa. Samoin ydinvoimasta ei haluta eroon, vaan pikemminkin pyritään sujuvoittamaan erityisesti pienydinreaktoreiden sääntelyä – turvallisuudesta tietenkään tinkimättä”, Simontschuk muistuttaa lopuksi.

Vihreiden tuore poliittinen tavoiteohjelma löytyy täältä:

https://www.vihreat.fi/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2023-2027/

Kuka on Pete S.

Muutama sana itsestäni ja ajatuksistani

Kuka

Pete
Valokuva: Satu Mali 2025

Olen Pete(r) Simontschuk, kotoisin Espoosta, ja olen asunut nyt yli 20 vuotta Vihdissä Tervalammella. Tervalampi on tuttu paikka jo lapsuudesta, sillä täällä asuu myös sukulaisia. Elokisoista onkin muistoja jo lapsuudesta!

Luen paljon sekä tietokirjallisuutta että fiktiota, kasvatan onnistuneesti chilejä ja toistaiseksi vähemmän onnistuneesti outoja puita, ulkoilen (enemmänkin voisi), pelailen (surkealla tasolla), rakentelen sähköisiä menopelejä, valokuvaan (joskin enää lähinnä puhelimella, paras kamera on se mikä on mukana), ja soitan kitaraa nykyään ehkä kolme kertaa vuodessa. Saatanpa joskus ratsastaakin.

  • Kirja (China Miéville- Embassytown) ja kukkakärpänen
  • Chili
  • Hilla
  • Kamerat
  • Sähköskootteri ja "pääasiassa maastokäyttöön tarkoitettu kaksipyöräinen sähköajoneuvo"
  • Tyyppi soittaa kitaraa, lasimaalauksen yksityiskohta
  • Ratsastus

Työkseni toimin IT-asiantuntijana Aalto-yliopistossa Solutions for Teaching and Learning -tiimissä keskittyen lähinnä erilaisten opetukseen liittyvien media- ja esitystekniikan järjestelmäratkaisujen ja opetustilojen kehittämiseen. Myös teknologian saavutettavuusasiat ovat osa työtäni, samoin kuin teknologiaan suoraan tai välillisesti liittyvien trendien seuraaminen. Digitalisaation toteuttaminen vaatii prosessien tehostamisen lisäksi yleensä ymmärrystä asiakokonaisuuksien moniulotteisista keskinäisistä riippuvuuksista: yksi asia vaikuttaa toiseen ja kolmanteen, nämä vaikuttavat keskenään ja ne yhdessä vaikuttavat ensimmäiseen – ja niin edelleen. Samalla tavoin esimerkiksi kunnan toiminnot ovat joukko toisiinsa riippuvuussuhteessa olevia toimintoja eivätkä useinkaan aivan yksiulotteisia, ja näiden vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää.

Aiemmin olen toiminut media-alalla kuvaajana, editoijana, monikameraohjaajana ja käyttömestarina sekä tehnyt viestintää ja mainoksia sekä printti- että sähköiseen mediaan ja toiminut media-alan yrittäjänä. Kouluttamisestakin on kokemusta. Livetuotannot vetivät puoleensa sen verran, että palasin 2024 tekemään av-ohjausta Kiekko-Espoon peleihin Metro Arenalle.

Miksi

Politiikka on minulle sillä tavoin kovin tuttua, että seuraan sitä aktiivisesti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja osallistun myös mielelläni keskusteluun, mutta myös sillä tavoin uutta, etten ole koskaan toiminut missään polittisessa luottamustoimessa. Arvostan kovasti kaikkia niitä ihmisiä, jotka haluavat antaa panoksensa paikalliseen päätöksentekoon. Haluen kuitenkin tarjota myös omaa työpanostani ja osaamistani yhteisten asioiden hoitamiseen. Teen yhteistyötä kaikkien kanssa, sillä se on ainoa tapa saada asioita eteenpäin.

Arvot

Minulle tärkeitä ja toimintaani ohjaavia arvoja ovat ympäristön hyvinvointi ja ihmisten yhdenvertaisuus.

Aikamme suurin haaste on ilmastonmuutos ja ympäristön tila muiltakin osin. Se olisi oikeastaan pitänyt jo paljon aiemmin ja laajemmin ymmärtää aikansa suurimmaksi ongelmaksi, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Tämä globaali ongelma näkyy enenevässä määrin paikallisella tasolla niin kunnan päätöksenteossa kuin jokaisen henkilökohtaisessa elämässäkin. Meidän on arjessamme omaksuttava uusia kestävän kehityksen tapoja, malleja ja ratkaisuja hyvin nopeasti, ja jotkut näistä muutoksista voivat tuntua hankaliltakin. Mutta mitä kauemmin viivyttelemme, sitä suuremmaksi ongelmat kasvavat ja sitä rankempiin keinoihin joudumme turvautumaan. Ekologisen jälleenrakentamisen yhteydessä tulee kuitenkin aina huolehtia siitä, että kaikki toimet tehdään oikeudenmukaisella ja yhdenvertaisella tavalla.

Ihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja perusoikeudet ovat jokaiselle tuttuja, ja usein ne nähdään itsestäänselvyytenä. Vaikka Suomessa esimerkiksi sananvapautta pidetään oletuksena, sitä uhkaa esimerkiksi verkossa leviävä vihapuhe ja maalittaminen. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa Suomi nähtiin Euroopan rasistisimpana maana. Tasa-arvo ei vieläkään täysin toteudu työelämässä. Syrjintää esiintyy paljon. Siksi yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumista pitää edelleen parantaa ja aktiivisesti vaalia – ja vastavasti eriarvoisuuden kasvua esimerkiksi talouden, terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen ulottuvuuden osalta tulee torjua.

Näitä kahta arvoa yhdistää oikeastaan yksi asia, johon ne voi tiivistää: kunnioitus. Meidän pitäisi muistaa kunnioittaa enemmän toisiamme ja ympäristöämme. Paikallispolitiikan tasolla kunnioituksen periaatteen voi nähdä vaikuttavan niin laajasti kaikkeen tekemiseen, että sen pitäisi oikeastaan näkyä jo kunnan strategiassakin.

Miten

Päätöksenteon tulee pohjautua tietoon. Päätösten taustalle tulee löytää sekä dataa että asiantuntijoita, joilla on syvällistä ymmärrystä aihepiiristä. Haluan kuitenkin itsekin perehtyä asioihin riittävällä tasolla, jotta osaan esittää oikeat kysymykset oikeille henkilöille ja ymmärrän kokonaiskuvan. Pelkällä näppituntumalla syntyy harvoin hyviä tuloksia, mutta toisinaan päätöksiä joudutaan tekemään myös vajaan tiedon valossa. Tällöinkin olisi hyvä kyetä ymmärtämän syy-seuraussuhteita ja ennakoimaan suorien vaikutusten lisäksi myös välillisiä vaikutuksia. Ratkaisut löytyvät kuitenkin aina, kun vain halukkuutta niiden löytämiseen on riittävästi.

Tietoon perustuvan strategisen johtamisen periaate on jo Vihdissä käytössä, ja tätä tulee kehittää siten, että ajantasainen tilannekuva ja tulevaisuuteen suuntaava ote näkyvät strategiassa selkeinä tavoitteina, joiden toteutumista myös seurataan säännöllisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi. Kuntalaisten osallistamista olisi hyvä lisätä. Tämä kaikki vaatinee jatkossa yhä parempia digitaalisia prosesseja, tiedon parempaa jakamista ja avoimia rajapintoja – nämä tehostavat toimintaa, vähentävät turhaa työtä ja lisäävät avoimuutta, mutta myös mahdollistavat julkisesti kerätyn yhteisen datan käytön monissa uusissa palveluissa, joita emme vielä osaa edes ennakoida.

Missä

Vaikka Nummelan alue on kunnan tulevaisuuden kannalta olennainen, tulee myös kirkonkylän ja muiden keskusten alueita kehittää jatkuvasti. Vihdin omaleimaiset kylät ovat kuntamme vahvuus, kyliä ei saa päästää kuihtumaan pelkiksi nukkumalähiöiksi. Tämä ei ole nollasummapeliä! Yhden alueen kehittäminen tukee koko kuntaa eikä ole muilta pois.

Mitä

Kaavoitus, koulutus, kouluratkaisut ja nuorten hyvinvointi, julkinen liikenne, kevyen liikenteen väylät, energiaratkaisut, yrittäjäystävällisyys, viherviihtyvyys, digitalisaatio, kunnan prosessien kehittäminen ja automatisointi, avoimet rajapinnat, tiedon hyötykäyttö ja tiedolla johtaminen sekä kestävän kehityksen yhdistäminen järkevään taloudenpitoon ovat ratkaisevia tekijöitä kunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Taustalla vaikuttavat megatrendit, jo aiemmin mainitun ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi kaupungistuminen ja väestön vanheneminen, on ymmärrettävä ja huomioitava.

Tiede, taide, sivistys, kulttuuri ja koulutus ovat avaimia hyvän tulevaisuuden luomiseen. Kulttuuriin sijoittaminen tuottaa tutkitusti moninkertaisesti hyötyjä suhteessa investointiin sekä suoraan taloudellisesti että välillisesti hyvinvoinnin ja työllisyyden kautta. Kunnan tunnettavuuden ja vetovoiman lisääjänä kulttuuri on ehkä merkittävin tekijä. Ja mitä meillä olisi ilman kotimaista, paikallista ja omaleimaista kultturia?

Laadukkaan koulutuksen järjestäminen on kunnan ykköstehtäviä. Miksi vihtiläinen koulu ei voisi olla Suomen paras?

Vihdissä pitää ponnistaa vähän enemmän, jotta saadaan alulle positiivisen kehityksen itseään ruokkiva kierre. Uusia asioita ja ratkaisuja pitää pystyä kokeilemaan rohkeammin. Tulevaisuuden haasteita ei ratkota menneisyyden keinoin.

Lyhyesti:

Perustan päätöksenteon tietoon. Suojelen sivistystä, koulutusta, kulttuuria ja ympäristöä. Autan luomaan elinvoimaista toimintaympäristöä, jossa asukkaat viihtyvät ja yritykset kasvavat kestävällä ja ympäristön huomioivalla tavalla.

Lopuksi

Elinikäisen oppimisen edellytys on elinikäinen uteliaisuus.
Lifelong curiosity is the key to lifelong learning.
Mitähän tuo olisi latinaksi? Saisi hienostelevan sloganin tai moton 😁